Back Georges Cuvier Afrikaans جورج كوفييه Arabic جورج كوفييه ARZ Jorj Küvye Azerbaijani ژرژ کوویه AZB Жорж Кюўе Byelorussian Жорж Кювие Bulgarian Georges Cuvier Breton Georges Cuvier Catalan Georges Cuvier Czech
| Georges Cuvier | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Georges Léopold Chrétien Frédéric Dagobert Cuvier |
| Syntynyt | 23. elokuuta 1769 Montbéliard |
| Kuollut | 13. toukokuuta 1832 (62 vuotta) Pariisi |
| Kansalaisuus | ranskalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Oppilaat | Pierre-Joseph van Beneden, Victor Audouin ja Henri Milne-Edwards |
| Tutkimusalue | Paleontologia, eläintiede. |
Georges Léopold Chrétien Frédéric Dagobert Cuvier (23. elokuuta 1769 Montbéliard – 13. toukokuuta 1832 Pariisi)[1] oli ranskalainen naturalisti ja monipuolinen eläintieteilijä.[2] Elämänsä aikana Cuvier kohosi itseoppineesta harrastelijasta yhdeksi aikansa merkittävimmäksi eläintieteilijäksi. Cuvier oli sotamiehen poika, suoritti juristin tutkinnon, oli eläinten tutkimisesta innostunut kotiopettaja, Napoleonin paroni, Ludvig Filipin Ranskan pääri (1831), Ranskan opetuslaitoksen ylitarkastaja ja protestanttisten kirkollisasiain ministeri.[3]
Cuvier vaikutti 1800-luvun alkupuolen Pariisin tiedeyhteisössä ja oli yksi vertailevan anatomian ja paleontologian uranuurtajista.[3] Étienne Geoffroy Saint-Hilaire kutsui Cuvierin Pariisiin 1795, missä hänestä nopeasti tuli vertailevan anatomien professori.[3] Vertailevan anatomian alalla Cuvier tarkkaili rakenteita keksimänsä korrelaatioperiaatteen pohjalta. Systematiikkansa Cuvier pohjasi kehittämäänsä rakennetyyppiteoriaan.[2] Koko vertailevan anatomian ala sai oikeastaan alkunsa Cuvierin perustavanlaatuisesta teoksesta Leçons d'anatomie comparée (1800-1805).[1] Paleontologiassa hänen uraauurtava teoksensa oli Recherches sur les ossements fossiles de quadrupèdes (1812).[1] Paleontologian alalla hän keksi menestyksekkään niin sanotun rekonstruktiometodin.[1][2]
Koska fossiiliaineisto oli puutteellista, Cuvier kehitti niin sanotun luomisopillisen katastrofiteorian, joka selitti muun muassa sukupuuttoja.[3] Hän esitti myös tunnetun lentävän lauseen "fossiilista ihmistä ei ole olemassa."[4] Cuvier oli kirjaimellisesti Raamattuun uskova ja ensimmäinen kehitysteorian eli evoluution merkittävistä vastustajista. Cuvier uskoi lajien muuttumattomuuteen ja tyrmäsi arvovallallaan täysin Jean-Baptiste Lamarckin ja Saint-Hilairen kannattaman evoluutioteorian.[2][3] Hän löysi varhaisesta evoluutioteoriasta puutteita ja virheitä, mutta häneltä jäi huomaamatta teorian lukuisat kohdat, jotka olivat täysin oikein.[2][3] Tärkein Lamarckin perusajatus oli, että eliöt ovat muuttuneet vähitellen ja sopeutuneet ympäristöönsä. Ranskassa käytiinkin ensimmäinen yhteenotto kehitysopillisten ajatusten esittäjien ja eläinten muuttumattomuuden puolustajien välillä.[2][3]
Cuvierin tunnetuimmaksi teokseksi jäi Règne animal distribué d'après son organisation (1817).[1] Cuvier kuoli 1832 Pariisissa koleraan, mutta hänen ehdoton auktoriteettinsa jäi painostamaan kehitysopillisia tutkijoita.[5]
Cuvier kuvaili ja nimesi valtavan määrän eläinlajeja, sukuja, heimoja ja lahkoja. Linnuista hän nimesi muun muassa hippiäisten suvun Regulus, kapinkehrääjän (Caprimulgus pectoralis) ja viidakkotöyhtönärhen (Platylophus galericulatus).[6]
- ↑ a b c d e Encyclopædia Britannican editorit: Georges Cuvier Encyclopædia Britannica. 2018. Viitattu 14.01.2018.
- ↑ a b c d e f Racine, Valerie: Georges Cuvier (1769-1832) The Embryo Project Encyclopedia. 7.102013. Viitattu 14.01.2018.
- ↑ a b c d e f g Waggoner, Ben: Georges Cuvier (1769-1832) University of California Museum of Paleontology. 14.2.1996. Viitattu 14.01.2018.
- ↑ Stefoff, Rebecca: Ice Age Neanderthals, s. 8–. Marshall Cavendish, syyskuu 2009. ISBN 978-0-7614-4186-1 Teoksen verkkoversio.
- ↑ Scott, Michon: Rocky Road: Georges Cuvier strangescience.net. 4.7.2017. Viitattu 14.01.2018.
- ↑ ITIS