Gilbert Newton Lewis

Gilbert Newton Lewis (23. lokakuuta 1875 – 23. maaliskuuta 1946) oli yhdysvaltalainen fysikaalisen kemian tutkija, joka tunnetaan parhaiten happojen ja emästen uudenlaisesta määritelmästä vuodelta 1923, jota hän laajensi 1936. Sen mukaan elektroniparin vastaanottajaa sanotaan hapoksi, ja vastaavasti elektroniparin luovuttajaa sanotaan emäkseksi, jos se voi luovuttaa tällaisen elektroniparin.^[1]

Lewisin määritelmä on oleellisesti laajempi kuin tanskalaisen Johannes Brønstedin teoria. Määritelmä perustuu havaintoon, jonka mukaan kemiallisen sidoksen on mahdollista syntyä atomien jakaessa elektroniparin.

Esimerkiksi natriumoksidin (tai oikeastaan siinä olevan oksidi-ionin) ja rikkitrioksidin välinen reaktio

Na₂O + SO₃ → Na₂SO₄

on happo-emäsreaktio Lewisin, mutta ei Brønstedin tarkoittamassa mielessä. Tässä reaktiossa rikkitrioksidi toimii Lewis-happona ottaen vastaan elektroniparin oksidi-ionilta O^2-.^[1] Brønstedin teorian mukaan se kuitenkaan ei ole happo, koska se ei voi luovuttaa protonia. Oksidi-ioni sen sijaan voi toimia vahvana emäksenä myös Brønstedin mukaisessa merkityksessä, mutta tässä reaktiossa niin ei tapahdu.

Lewisilta on myös peräisin termi fotoni.^[2][3] Hän myös ehdotti molekyylisidoksen syntymiselle sittemmin varmistettua kovalenssimekanismia, jossa toisiinsa sitoutuvat atomit jakavat elektroneja yhteiseen käyttöön.^[2] Tämän esittämiseen hän käytti uudenlaista kemiallisten sidosten kuvaustapaa, joka tunnetaan nykyään Lewis-diagrammina.

Lewisin määritelmän mukaista emästä kutsutaan Lewis-emäkseksi.

1. ↑ ^{a b} John Hudson: Suurin tiede – kemian historia, s. 330. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 2002. ISBN 951-884-346-5
2. ↑ ^{a b} December 18, 1926: Gilbert Lewis coins “photon” in letter to Nature APS News. December 2012. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)}
3. ↑ Inventor of the week GILBERT NEWTON LEWIS (1875-1946) web.mit.edu. Arkistoitu 23.8.2003. Viitattu 8.11.2011. (englanniksi)