Gotiikka

Tämä artikkeli käsittelee arkkitehtuurin suuntausta. Gotiikan kuvanveistosta ja kuvataiteista kertoo gotiikan taide. Gotiikkaa kirjallisuuden lajina käsittelee artikkeli Kauhuromantiikka.
Reimsin Notre Dame, gotiikkaa edustava katedraali.

Goottilainen arkkitehtuuri on Euroopassa vallinnut arkkitehtuurin tyylikausi, joka seurasi romaanista ja edelsi renessanssityyliä. Sen juuret ovat 1140-luvun Ranskan arkkitehtuurissa, ja tyylilajin ensimmäisenä edustajana voidaan pitää Saint-Denisin luostarikirkkoa, josta tuli myöhemmin Ranskan kuninkaiden leposija[1]. Gotiikan myötä syntyi myös goottilaiseksi luonnehdittavaa kuvanveistoa, maalaustaidetta ja taidekäsityötä. Alppien pohjoispuolella gotiikka käsitti noin vuodet 1150–1525 ja Italiassa noin vuodet 1250–1420. Britteinsaarilla varhaista gotiikan aikakautta kutsutaan nimellä Early English. Gotiikka oli vaihtelevaa, sillä sen vaiheet ja ilmentymät poikkeavat usein maakohtaisesti huomattavasti toisistaan. Goottilainen taide korosti erityisesti uskonnollisuutta.

Nimitys ”gotiikka” syntyi Italiassa renessanssiaikana kuvaamaan ”barbaarien” eli goottien rakennustaidetta. Sana on vasta myöhemmin laajentunut merkitykseltään siten, että sen käsitetään tarkoittavan myös aikakauden kuvataiteita.[1]

Tyylillisiä piirteitä arkkitehtuurissa olivat korkeutta tavoittelevat kirkot, joissa pyörökaarien tilalla olivat suippokaaret koristeineen ja tornin huippuun asetettuine ristikukkasineen. Värilliset ikkunalasit lasimaalauksineen tulivat käyttöön. Myös raatihuoneita ja muitakin rakennuksia alettiin rakentaa rakennustoiminnan elpyessä. Tunnettuja goottilaisen arkkitehtuurin tuotteita ovat muun muassa Kölnin ja Milanon tuomiokirkko, sekä Reimsin, Amiensin ja Pariisin Notre Damen katedraalit.[2]

  1. a b TOP 3, s. 164
  2. Yrjö Karilas (toim.): Pikku Jättiläinen, WSOY 1958

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy