Grape-suku on saksalainen porvarissuku, joka on vaikuttanut myös Ruotsin ja Suomen Lapissa.
Suvun kantaisä Arendt Grape (k. n. 1600) oli panimonomistaja Lyypekissä. Hänen jälkeläisensä Arendt Grape III perusti Pajalan Köngäseen Köngäksen ruukin, ruots. Kengis bruk, jossa jalostettiin Arendtin löytämää Kiirunan malmia. Arendt Grape oli Kiirunan ensimmäinen ruukinisäntä. Arendt avioitui Clara Johanintyttären kanssa (s. Västerås) ja he saivat 14 lasta. Claran isä kultaseppä Johan Johansson oli Västeråsin pormestari.
Johan Johansson Guldsmed ei kuulu Reuter-sukuun, kuten aiemmin on väitetty kirjassa Den Gamla släkten av Grape.[1]
Sukuun on kuulunut muun muassa Skaran piispa Karl-Gunnar Grape. Suomen puolella suku on osin talonpoikaistunut. Grape-sukuun kuuluu paljon pappeja, kansanedustajia ja kirjailijoita. Suomessa tunnettuja Grape-sukuun kuuluvia henkilöitä ovat kansanedustaja Maija Rask, joka toimi opetusministerinä Paavo Lipposen hallituksessa, ja missi Sara Sieppi.
C. G. E. Mannerheim ei kuulu Grape-sukuun. Tämä juontaa vanhaan virheeseen mm. Sursillin suvussa mainitun Clara Grapen ja puolisonsa Lars Lithoviuksen tyttäreksi mainitun Margaretan (SS 3967) tietoihin. Margareta ei ollut Lars Lithoviuksen tytär, vaan tämän serkun Johan Iisakinpoika Lithoviuksen ja Brita Jurveliuksen tytär ja tämä Johan oli Mannerheimin esi-isä, ei siis serkkunsa Lars. Tämä tieto löytyy Genoksen numeroista 2:1978 ja 1:1979. Samoin Palmen esivanhemmat olivat Larsin toinen serkku Brita Samuelintytär Lithovius ja Erik Cajanus, ei siis Lars ja puolisonsa Clara Grape. Clara Grape ei siis ollut kummankaan Snellin artikkelissa mainitun henkilön, Palmen tai Mannerheimin, esiäiti.[2]
Arendt Grapelle on pystytetty muistomerkki Ylitornioon.
Grape-suvulla on vanha saksalainen porvarisvaakuna. Suvun kotikaupunki Saksassa on Lyypekki, jossa vaikutti 1600-luvulla sammunut aatelissuvun vapaaherrallinen päähaara von Grappe. Siebmacherin 14-osaisen teoksen Pommern-osassa nimetään Grappe, Grape ja Grapen samaksi suvuksi, jossa on haarat Dorfhagen ja Carwitz, edellisen aatelisvaakunassa on kahdet kotkansiivet yläpuolisina, jälkimmäisessä yhdet. Kilvissä 1 (vanhin tunnettu von Gropen de Godenbgin sinetti: 1 pata, 1 luonnollinen ruusu, padassa kahva) tai 3 jalallista pataa.
Pohjoismaisen Grape-suvun tarkka yhteys aateliseen haaraan jäänyt epäselväksi. Ylitornion muistomerkissä on viiniköynnösmäinen kuvio, p.o. taustahuopa. AG III:n Lyypekin Olutkillan seinän vaakunassa on lisäksi avosilmikkokypärä.[3] Hesseniläinen aiempi nimimuoto on Groppe, Grope tai Gropen.
Sukuun kuulunut Brita-Lena Hannu (s. Grape) kotiutui 1700-luvulla Iin Virkkulaan, jossa on vanha kartano ja useampia latorakennuksia. Myöhemmin Virkkula-suku lähti leviämään Yli-Iistä koilliseen pohjoiseen päin, Tannilaan.
Grape-suvusta on tehty uusi pdf-muodossa oleva sukukirja, joka sisältää yli 1500 sivua ja tuhansia nimiä.
- ↑ https://familjenbostrom.se/genealogi/norrbotten/Clara_Grape.pdf Mm. sivut 2 ja 8. (ruotsiksi)
- ↑ https://suku.genealogia.fi/archive/index.php/t-30231.html
- ↑ kirja Den gamla släkten Grape, Ernst Grape, Upsala 1947lähde tarkemmin?