Back Greenpeace Afrikaans منظمة السلام الأخضر Arabic Greenpeace AST Qrinpis Azerbaijani Гринпис Bashkir Greenpeace BAN Грынпіс Byelorussian Грийнпийс Bulgarian গ্রিনপিস Bengali/Bangla Greenpeace Breton

Greenpeace

Tämä artikkeli käsittelee maailmanlaajuista Greenpeace International -ympäristöjärjestöä. Järjestön paikallistoimistosta Suomessa katso Greenpeace Norden. Sanan muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla.
Greenpeace
Greenpeacen mielenosoitus Essoa vastaan.
Greenpeacen mielenosoitus Essoa vastaan.
Perustettu 1971
Toimiala Luonnonsuojelu, rauha
Kotipaikka Alankomaat Amsterdam, Alankomaat
Toiminta-alue Maailmanlaajuinen
Tukijamäärä 3,3 miljoonaa (2015)[1]
Toiminnanjohtaja Kumi Naidoo[2]
Puheenjohtaja Ana Toni[3]
Hallitus Ed Harrington, Athena Ronquillo-Ballesteros, Ravi Rajan, Michael Hammer, Thuli Makama[3]
Aiheesta muualla
www.greenpeace.org
Luonnonsuojelu

Teemasivu

Greenpeace on kansainvälinen riippumaton ympäristöjärjestö.[4][5] Järjestöllä on toimistoja yli 40 maassa ja kansainvälistä työtä koordinoiva päätoimisto Amsterdamissa, Alankomaissa.[6] Greenpeace keskittyy maailmanlaajuisiin ympäristökysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, metsäkatoon ja ympäristömyrkkyihin ilmoittaen tavoitteekseen "varmistaa maapallon kyky ylläpitää elämää kaikessa monimuotoisuudessaan".[7] Greenpeacen toimintatapoihin kuuluvat tutkimus[8], lobbaus[9][10], keskustelu yritysten kanssa[11], mielipidevaikuttaminen sekä aktivismi.[12]

Greenpeace sai alkunsa 1970-luvun alussa Yhdysvaltojen Alaskassa suorittamia ydinkokeita vastustaneesta protestista, jonka jälkeen järjestö siirtyi vastustamaan maailmanlaajuisesti ydinkokeita ja valaanpyyntiä. Seuraavina vuosikymmeninä Greenpeace käänsi huomiotaan myös muihin maailmanlaajuisiin ympäristökysymyksiin ja kasvoi yhdeksi maailman suurimmista ympäristöjärjestöistä.[13] Greenpeacella on yleinen konsultatiivinen asema Yhdistyneiden kansakuntien talous- ja sosiaalineuvostossa.[14] Järjestö ei ota vastaan rahoitusta valtioilta, yrityksiltä tai poliittisilta puolueilta saaden rahoituksensa 2,8 miljoonalta yksityishenkilöltä ja hyväntekeväisyyssäätiöiltä.[15][16]

Greenpeace on tunnettu suorasta toiminnastaan[17][18] ja järjestöä on kuvattu maailman näkyvimmäksi ympäristöjärjestöksi.[19][20] Greenpeace on kampanjoillaan tuonut ympäristökysymyksiä julkiseen tietoisuuteen,[21][22][23] vaikuttanut niin yksityisen kuin julkisen sektorin toimintaan ympäristönsuojelun saralla[24][25][26] ja on ollut kahdesti ehdolla Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi.[27][28]

Greenpeace on ollut myös kiistelyn aihe;[29] järjestön toimintatavat ja motiivit ovat saaneet osakseen kritiikkiä[30][31][32][33], muun muassa tieteellinen aikakauslehti Nature on syyttänyt järjestöä piittaamattomuudesta tosiasioista.[34] Greenpeacen toiminnasta on seurannut syytteitä järjestön aktivisteille[35][36], esimerkiksi ehdollisia vankeustuomioita australialaisen tutkimuslaitoksen koeviljelmän tuhoamisesta.[37][38][39]

  1. ↑ Greenpeace International Annual Report 2015 (PDF) (s. 22) Greenpeace. Viitattu 19.3.2022. (englanniksi)
  2. ↑ Executive Director: Kumi Naidoo Greenpeace. Viitattu 29.12.2015. (englanniksi)
  3. ↑ a b SGC Board of Directors Greenpeace. Viitattu 29.12.2015. (englanniksi)
  4. ↑ United Nations, Department of Public Information, Non-Governmental Organizations
  5. ↑ Greenpeace International Annual Report 07 (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Greenpeace International: Greenpeace worldwide
  7. ↑ Greenpeace International FAQ: Questions about Greenpeace in general (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. ↑ Greenpeace Research Laboratories, Publications
  9. ↑ Vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategia, asiantuntijaseminaarit strategian valmistelusta
  10. ↑ Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiatehokkuustoimikunnan mietintö: Ehdotus energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiksi, 9. kesäkuuta 2009
  11. ↑ Kimberly-Clark Investor News, 5. elokuuta 2009: Kimberly-Clark Sets the Bar Higher for Tissue Products with Stronger Global Forest Policy (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ Greenpeacen toimintatavat
  13. ↑ Luke Cole & Sheila Foster: From the ground up: Environmental Racism and the Rise of the Environmental Justice Movement (2000)
  14. ↑ http://csonet.org/content/documents/E2011INF4.pdf United Nations Economic ans Social Council: List of non-governmental organizations in consultative status with the Economic and Social Council as of 1 September 2011]
  15. ↑ Harvard Business School, HBS Cases: The Value of Environmental Activists
  16. ↑ Greenpeace, Annual Report 2008 (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
  17. ↑ Chiara Ciorgetti - From Rio to Kyoto: A Study of the Involvement of Non-Governmental Organizations in the Negotiations on Climate Change N.Y.U. Environmental Law Journal, Volume 7, Issue 2
  18. ↑ Another summit, another Greenpeace gatecrasher. Määritä julkaisu!17.12.2009. AFP. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.1.2010. Arkistoitu 23.12.2009.
  19. ↑ Henry Mintzberg & Frances Westley - Sustaining the Institutional EnvironmentBNET.com
  20. ↑ Canada: A People's History - Greenpeace CBC
  21. ↑ EUbusiness 28 September 2006: EU commissioner hails blockade on waste ship[vanhentunut linkki]
  22. ↑ Marc Mormont & Christine Dasnoy; Source strategies and the mediatization of climate change. Media, Culture & Society, Vol. 17, No. 1, 49-64 (1995)
  23. ↑ The Independent Wednesday, 18 February 2009: Dumped in Africa: Britain’s toxic waste
  24. ↑ http://www.unep.org/PDF/OurPlanet/2007/sept/EN/ARTICLE8.pdf (Arkistoitu – Internet Archive) UNEP: Our Planet: Celebrating 20 Years of Montreal Protocol
  25. ↑ http://www.telegraph.co.uk/earth/5970141/Adidas-Clarks-Nike-and-Timberland-agree-moratorium-on-illegal-Amazon-leather.html Telegraph 04 Aug 2009: Adidas, Clarks, Nike and Timberland agree moratorium on illegal Amazon leather
  26. ↑ Yle 27.10. 2009: Metsä-Lapin metsäkiista on sovittu
  27. ↑ W. Raymond Duncan,Barbara Jancar-Webster,Bob Switky; World Politics in the 21st Century, Houghton Mifflin Harcourt Publishing Company, 2009
  28. ↑ PRIO Director's Speculations 2008, Peace Research Institute Oslo
  29. ↑ Paul Huebener: Greenpeace, Globalization and Autonomy Online Compendium (Arkistoitu – Internet Archive)
  30. ↑ Metsälapin puunhakkuista on sovittava kolmikantaisesti (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ Suomalaismepit oudoksuvat Greenpeacen metsäkampanjan perusteita
  32. ↑ Moore, Patrick: Why I Left Greenpeace. The Wall Street Journal, 22.4.2008. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.4.2008.
  33. ↑ Top Secret: Greenpeace Report Misleading and Incompetent
  34. ↑ Editorial comment: Brent Spar, broken spur. Nature, 1995, 375. vsk, nro 6534, s. 708–709. doi:10.1038/375708a0 ISSN 0028-0836
  35. ↑ Greenpeace activists arrested for gatecrashing royal gala dinner in Copenhagen released from jail. Määritä julkaisu!7.1.2010. London: The Daily Mail. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.1.2010.
  36. ↑ Greenpeace members charged in Mount Rushmore G-8 protest. Määritä julkaisu!7.1.2010. CNN.com. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.7.2009.
  37. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä oregon ei löytynyt
  38. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä smh ei löytynyt
  39. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä canberra ei löytynyt
From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by razib.in