Gunnar Axelsson Jaatinen (25. maaliskuuta 1882 Turku – 27. tammikuuta 1958) oli suomalainen kauppaneuvos ja Oy Rauma Wood Ltd:n sekä Suomen Puuvienti Oy:n toimitusjohtaja.[1][2][3][4][5]
Gunnar Jaatisen vanhemmat olivat kauppias Axel Arvid Jaatinen ja Anna Alexandra (Sanny) Engman. Hän muutti jo lapsena perheensä mukana Maarianhaminaan ja pääsi ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta reaalilyseosta vuonna 1902. Jaatinen teki opintomatkoja Englantiin 1907 ja Venäjälle 1916.[2][1][4][5]
Jaatinen oli aluksi vuosina 1904–1911 norjalaisomistuksessa olleen sahateollisuusyritys Ab T. & J. Salvesenin palveluksessa Helsingissä ja Lauritsalassa. Vuonna 1911 Jaatinen siirtyi Kymin Oy:n palvelukseen. Kun Kymin Oy osti 1916 sahoja Kotkassa ja Mikkelissä omistaneen Oy Halla Ab:n Jaatisesta tuli yhtiön myyntipäällikkö vuonna 1918 ja hän hoiti tätä tehtävää vuoteen 1921 saakka. Kajaanin Puutavara Oy:n, Oy Rauma Wood Ltd:n ja Riihimäen Sähkö- ja Sahalaitos Oy:n omistanut Paloheimon suku valmisteli yhtiöilleen yhteistä myyntiorganisaatiota ja he palkkasivat tätä varten Jaatisen yhtymän myyntipäälliköksi vuonna 1921. Yhtiöille oltiin hankkimassa myös yhteistä valuuttalainaa ja Jaatinen osallistui tätä varten loppuvuodesta 1921 Ranskassa ja Lontoossa käytyihin neuvotteluihin. Lainehanke kaatui kuitenkin Kajaanin Puutavaran vähemmistöosakkaiden vastustukseen ja Rauma Woodin selluloosatehdasinvestoinnista aiheutuneisiin talousvaikeuksiin. Rauma Wood joutui keväällä 1922 Suomen Pankin valvontaan ja Jaatinen nimitettiin Rauma Woodin johtokunnan puheenjohtajaksi ja 1924 yhtiön toimitusjohtajaksi. Jaatisen kaudella yhtiön talous tervehtyi ja yhtiön selluloosatehdasta laajennettiin 1927. Rauma Wood myi selluloosan ulkomaille Suomen Selluloosayhdistyksen kautta. Jaatinen toimi yhdistyksessä Rauma Woodin edustajana ja hän teki pitkiä myyntimatkoja ulkomaille.[1][2][5]
Kun Kansallis-Osake-Pankista tuli Rauma Woodin rahoittaja pankki nimitti Jaatisen vuonna 1932 Suomen Puunvienti Oy:n hallituksen jäseneksi ja toimitusjohtajaksi. Suomen Puuvienti Oy hoiti Kansallis-Osake-Pankin leiriin kuuluneiden sahojen ulkomaanvientiä ja se oli 1930-luvulla Pohjoismaiden suurin sahatavaran laivaaja. Vuonna 1935 Jaatinen oli yksi Suomen pääneuvottelijoista kun Suomi liittyi eurooppalaisten puutavaraviejien ETEC-kartelliyhteistyöhön. Vuonna 1940 Jaatinen nimitettiin Suomen Sahanomistajayhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi. Sotavuosina Suomen sahatavaran vienti suuntautui Saksaan ja sen liittolaismaihin ja Jaatinen oli sahojen edustajana kun Suomen ja Saksan välisiä kaupallisia suhteita järjesteltiin käytännön tasolla. Syksyllä 1944 Jaatinen oli Walter Gräsbeckin johtaman komitean jäsenenä, komitea avusti Suomen neuvottelijoita Neuvostoliiton kanssa käydyissä sotakorvausneuvotteluissa. Jaatinen sai kauppaneuvoksen arvon 1942. [1][5]
Jaatinen luopui vuonna 1946 Suomen Sahanomistajayhdistyksen hallituksen puheenjohtajan tehtävästä ja hänen tilalleen tuli Olli Paloheimo. Hän oli vielä Suomen Puunvienti Oy:n toimitusjohtajana vuoteen 1952 saakka, kunnes Suomen Puunvienti Oy:n jäsenyhtiöt fuusioituivat Rauma-Repola Oy:ksi. Jaatinen jäi sitten eläkkeelle mutta hän toimi vielä Kaukomarkkinat Oy:n puutavaraosaston neuvonantajana.[1] [5]
Gunnar Jaatinen oli naimisissa vuodesta 1905 Naëma Erika Rothbergin kanssa.[4][5]
- ↑ a b c d e BiografiaSampo : Gunnar Jaatinen
- ↑ a b c Aikalaiskirja 1934
- ↑ SKS Henkilöhistoria : Suomen talouselämän vaikuttajat : Kauppaneuvos Gunnar Jaatinen (1882–1958)
- ↑ a b c Ylioppilasmatrikkeli 1902: matrikkelinumero 27815 (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 25.7.2021.
- ↑ a b c d e f Kuka kukin on 1954