Hailuoto

Hailuoto
Karlö

vaakuna

sijainti

Luotsiasema, Marjaniemen majakka ja tutkamasto
Luotsiasema, Marjaniemen majakka ja tutkamasto
Sijainti 65°01′N, 024°43′E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulun seutukunta
Kuntanumero 072
Hallinnollinen keskus Hailuodon kirkonkylä
Perustettu 1587
Pinta-ala ilman merialueita 207,35 km²
258:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 1 082,70 km²
108:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 205,66 km²
– sisävesi 1,69 km²
– meri 875,35 km²
Väkiluku 948
297:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 4,61 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 12,8 %
– 15–64-v. 48,4 %
– yli 64-v. 38,9 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 98,2 %
– muut 1,8 %
Kunnallisvero 7,90 %
257:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Maarit Alikoski
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • SDP
 • Vihr.

8
3
3
2
1
www.hailuoto.fi

Hailuoto (ruots. Karlö) on Suomen kunta, joka sijaitsee samannimisessä saaressa Perämerellä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

Maisema ja luonnonolosuhteet ovat nostaneet Hailuodon, Perämeren suurimman saaren kansallismaisemaksi. Kaikista Suomen merialueiden saarista Hailuoto on pinta-alaltaan Ahvenanmantereen ja Kemiönsaaren jälkeen kolmanneksi suurin.[7] Saaren ensimmäisten osien arvioidaan nousseen merestä noin 1 700 vuotta sitten, ja nykyisen muotonsa se on saanut useiden eri saarien yhteenliittymänä. Maannousun jatkuessa se kasvaa aikanaan kiinni mantereeseen.[8]

Hailuodossa asuu 948 henkeä,[2] ja se on asukasluvultaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja entisen Oulun läänin pienin kunta. Hailuodon naapurikunnat ovat Lumijoki, Oulu ja Siikajoki. Entisiä naapurikuntia ovat Ouluun liitetyt Haukipudas ja Oulunsalo.

Hailuoto on paitsi kunnan (hallinnollinen alue), myös saaren (maantieteellinen alue) nimi. Hailuodon saari sijaitsee Perämerellä Oulun edustalla. Se on Perämeren ainoa pysyvästi asutettu saari, jonne ei ole kiinteää tieyhteyttä.

Hailuodon läntisimmässä kohdassa, Marjaniemessä, sijaitsee Marjaniemen majakka. Majakan juurella sijaitsevassa entisessä Luotsausliikelaitoksen luotsiasemarakennuksessa toimii nykyisin Luotsihotelli, ja majakan vieressä olevassa rakennuksessa on toiminut Oulun yliopiston Perämeren tutkimusasema.

Koko Hailuoto on luokiteltu kuuluvaksi Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[9]

Hailuodon pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla siiasta tehdyt kalapotut.[10]

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2021, Hailuoto Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
  7. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä sk_19870615 ei löytynyt
  8. http://www.hailuototourism.fi/
  9. Hailuoto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  10. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 168. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy