Halla Oy oli vuosina 1875–1932 Kymin kunnassa toiminut metsäteollisuusyritys, joka omisti useita sahalaitoksia. Yhtiö oli alun perin norjalaisomistuksessa, mutta se siirtyi vuonna 1916 Kymi Oy:n hallintaan, koska norjalaisomistajat halusivat luopua useita vuosia tappiollisena toimineesta yrityksestä. Halla Oy fuusioitiin Kymi Oy:hyn vuoden 1933 alussa.
Halla Oy sai alkunsa, kun norjalainen Aslak Holmsen vuokrasi vuonna 1873 Kymijoen suulta Hallansaaren 50 vuodeksi. Holmsen ja kahdeksan hänen yhtiökumppaniaan saivat senaatilta höyrysahan perustamisluvan vuonna 1875 ja Hallan saha aloitti toimintansa vuonna 1876. Sahan toiminta jatkui aina vuoteen 1986 saakka.
Vuonna 1889 yhtiö osti Sippolan hovin ministerivaltiosihteeri Woldemar von Daehnilta. Kun kauppakirjan ehtojen mukaisesti itse hovi ja 41 torppaa oli myyty Lennart Forsténille, jäi yhtiölle vielä metsää noin 7300 hehtaaria.[1]
Halla-yhtiö rakensi 1910 puutavaran kuljetusta varten uittoreitin Saimaalta Kymijoelle. Reitti alkoi Savitaipaleelta ja kulki vesistöjä pitkin Mäntyharjun ja Vuohijärven kautta Verlaan ja edelleen Voikkaalle. Reitillä tukit jouduttiin kuljettamaan maakannaksen yli rataa pitkin Orraintaipaleessa, Honkataipaleessa, Voikoskella, Verlassa ja Voikkaalla. Pisin näistä kuljetusradoista oli noin kuusi kilometriä pitkä Honkataipaleen rata, jolla käytettiin höyryvetureita. Järviosuuksilla käytettiin hinaajia lauttojen vetämiseen. Hallan kuljetusreitti oli käytössä vuoteen 1976 saakka.
Halla Oy omisti Hallan ja Jumalniemen sahat Kotkan seudulla, Saksalan ja Otavan sahat Mikkelin maalaiskunnassa, Mäntyharjun sahan (1918-1938) sekä Karhonsaaren sahan lähellä Kuopiota. Otavassa sijainnut saha myytiin 1910 Tuukkalan Höyrysaha Oy:lle ja Karhonsaaren saha lopetettiin vuonna 1911. Yhtiöllä oli lisäksi Hallan sellutehdas Hallan saarella, joka suljettiin 1938 Sunilan sellutehtaan käynnistyessä. Halla Oy:llä oli omistuksessaan metsiä noin 112 000 hehtaaria ja sen palveluksessa oli vuonna 1907 noin 1 500 henkilöä.
- ↑ Linnamies, s. 2