Halva | |
---|---|
Tahinista valmistettua seesamihalvaa, keskellä kaakaolla maustetuin juovin, oikealla pistaasinsiemenien kanssa. |
|
Tiedot | |
Ruokalaji | jälkiruoka |
Tyyppi | makea leivonnainen |
Pääainesosat | esim. seesamitahna, sokeri (tai vastaava) |
Muunnelmat | esimerkiksi vanilijalla, kaakaolla tai muuten maustettu |
Halva (pers. حَلوا, halva) viittaa useisiin erilaisiin, tyypillisesti siemenmassapohjaisiin makeisiin leivonnaisiin Balkanin, Itä-Euroopan, Lähi-idän, Pohjois-Afrikan ja Keski-Aasian seuduilla.[1][2] Intian ja Pakistanin suunnalla tunnetaan muista poikkeava, enemmän hyytelöä tai marmeladia muistuttava halvamuoto.[1]
Alkuperältään halva liitetään yleensä arabialaiseen tai Lähi-idän kulttuuriin. Joidenkin arvioiden mukaan halva olisi syntynyt 600-luvun arabialaisessa kulttuurissa. Ensimmäiset kirjalliset halvan valmistamista opastavat reseptit löytyvät 1200-luvun arabiankielisestä keittokirjasta (seitsemän halvan versiota teoksessa: arab. كتاب الطبيخ, Kitāb al-Ṭabīḫ; Ruokalajien kirja, vuodelta 1226). Samalta vuosisadalta tunnetaan halvaresepti maurien asuttamalta alueelta Iberian niemimaalta, nykyisestä Espanjasta.[2][3] Halvan suosion laajentumista on selitetty myös Osmanien valtakunnan ruokakulttuurilla. Esimerkiksi sulttaani Suleiman Suurella oli palatsin vieressä oma leivonnaisiin keskittynyt keittiö nimeltään Helvahane, halvan talo. Siellä valmistettiin monia halvatyyppejä mukaan luettuna seesamitahnaan eli tahiniin pohjautuva halva.[3][2]
Halvan valmistamisessa siementahnan tai ryynimassan makeuttamiseen käytetään sokeria, glukoosia, hunajaa, taatelisiirappia tai muuta vastaavaa. Halvan sekaan voidaan myös lisätä useita eri aineksia, kuten esimerkiksi vaniljaa, kaakaota, pähkinöitä, rusinoita tai sahramia.
Halva on yleensä tarkoitettu syötäväksi sellaisenaan. Välipalaksi muokattu halvapötkö on voitu myös päällystää suklaalla.[2] Tahinista tai auringonkukansiemenistä valmistettua halvaa voidaan käyttää myös leivonnaisten raaka-aineena.