Hammas

Hammas (alaleuan viisaudenhammas, ihmisen takahammas).
Hampaat röntgenkuvassa.

Hammas on kova kalkkipitoinen suussa sijaitseva muodostelma, jollaisia on monilla selkärankaisilla. Hampaiden pääasiallinen tarkoitus on ruoan mekaaninen hienontaminen. Hampaat ovat yleensä rivissä. Hammas kiinnittyy ala- tai yläleukaluuhun. Sen pinnan kiille on yksi luonnon kovimmista materiaaleista.

Hampailla on useita ravintoon liittyviä käyttötarkoituksia. Yleensä hampailla ruoka jauhautuu hienoksi ennen ruoan nielaisua, ja se on hampaiden pääasiallinen käyttötarkoitus. Lihansyöjät repivät hampailla lihaa, ja niillä on tähän tarkoitukseen erikoistuneet raateluhampaat. Yläleukaluussa raateluhammas on viimeinen väliposkihammas ja alaleukaluussa ensimmäinen poskihammas. Hampailla voi myös tarttua saaliiseen. Norsuilla, mursuilla ja sarvivalailla on hyvin pitkät syöksyhampaat, joita eläimet käyttävät esimerkiksi itsepuolustukseen, lajinsisäiseen kilpailuun, ruoanhankintaan tai liikkumiseen.[1]

Hampaat voivat olla pysyviä, tai ne voivat olla useaan kertaan uusiutuvia. Esimerkiksi haille kasvaa hampaita koko elinajan. Jyrsijöillä hampaat taas kasvavat jatkuvasti, jolloin hampaista saattaa tulla ongelma, jolleivat ne saa kulutettua hampaitaan tarpeeksi. Majavalla on hammaskiilteessä rautaa, ja hampaat ovat oranssinruskeat. Hampaat kuluvat ajan kuluessa. Yleisiä hammassairauksia ovat hammaskivi, karies, ientulehdus (gingiviitti) ja tukikudostulehdus (parodontiitti)[2].

  1. What Mammals Have Tusks? (Archive.org) pawnation.com. Pawnation. Arkistoitu 24.12.2014. Viitattu 29.10.2014.
  2. Kustannus Oy Duodecim: Hampaisiin liittyvät infektiot Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 28.7.2019.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy