Harald Ankara | |
---|---|
Norjan kuningas | |
Valtakausi |
1045–1066 kanssahallitsijana 1045–1047 Maunu Hyvä |
Edeltäjä | Maunu Hyvä |
Seuraaja | Maunu Haraldinpoika |
Syntynyt | 1015 |
Kuollut |
25. syyskuuta 1066 Stamford Bridgen taistelussa |
Puoliso | Elisabet Kiovalainen |
Lapset |
Maria Haraldintytär Ingegerd Haraldintytär Maunu Haraldinpoika Olav Kyrre |
Suku | Hardrada |
Isä | Sigurd Syr |
Äiti | Åsta Gudbrandsdatter |
Harald Ankara (Harald Hardråde, Harald III Sigurdsson, engl. Harald the Ruthless) (1015–1066) oli viikinki ja Norjan kuningas vuosina 1045–1066.[1][2]
Harald Ankaran armeija iski syyskuussa 1066 yhteen Englannin kuninkaan Harald Godwininpojan joukkojen kanssa Stamfordin sillan taistelussa Haraldin tavoitellessa Englannin kuninkuutta. Harald hävisi taistelun, mikä merkitsi viikinkiajan loppua. Häntä pidetään viimeisenä viikinkikuninkaana.[2]