Harald Kaunotukka | |
---|---|
Harald saa Norjan isänsä käsistä. Islantilaisen käsikirjoituksen kuvitusta. | |
Norjan kuningas | |
Valtakausi | 872–933 |
Seuraaja | Eerik Verikirves |
Syntynyt |
850 Vestfoldin lääni |
Kuollut |
933 Rogalandin lääni |
Puoliso |
Gyda Eiriksdotter Ragnhild Eriksdotter Snøfrid Svåsedotter |
Lapset |
Eerik Verikirves Haakon Hyvä |
Suku | Kaunotukka |
Isä | Halvdan Musta |
Äiti | Ragnhild Sigurdsdotter |
Uskonto | Skandinaavinen muinaisusko |
Harald Kaunotukka (muinaisnorjaksi Haraldr hinn hárfagri, isl. Haraldur hinn hárfagri, norj. Harald Hårfagre, 850–933) oli Norjan perustaja ja maan ensimmäinen kuningas. Hän oli Norjan kuninkaana vuosina 872–931.[1]
Harald oli Norjan kaakkoisosan hallitsijan Halvdan Mustan poika, ja hän seurasi isäänsä jo kymmenvuotiaana. Harald Kaunotukka valloitti vuonna 866 useita pieniä kuningaskuntia, ja vuonna 872 hän julistautui koko Norjan kuninkaaksi. Tosiasiassa Harald hallitsi lähinnä Norjan rannikkoalueita, ja muualla todellista valtaa käyttivät paikalliset päälliköt. Haraldin kova hallinto ja ankara verotus ajoivat useita mahtimiehiä maasta, muun muassa Islantiin,[2] Skotlantiin ja Irlantiin.[3] Näin Harald osaltaan oli myötävaikuttamassa viikinkiretkien kasvuun. Harald Kaunotukka valloitti myös Orkneysaaret ja Shetlannin.lähde?
Haraldin valtakauden loppuaikoja varjostivat hänen lukuisten poikiensa keskinäiset taistelut vallasta.[1] Vanheneva Harald luovutti ylimmän vallan suosikilleen Eerik Verikirveelle, joka hallitsi kuninkaana isänsä rinnalla.lähde?
Haraldin valtakauden jälkeen maata jälleen hallitsivat erilaiset ryhmitelmät jaarleja ja Haraldia vähäpätöisempiä kuninkaita. Vasta Olavi Pyhä pystyi vuonna 1015 yhdistämään maan uudelleen, jolloin myös kristinuskosta tehtiin Norjan ainoa sallittu uskonto.[4]
Harald Kaunotukka on yksi päähenkilöistä televisiosarjassa Viikingit kausilla 4–6. Häntä esittää näyttelijä Peter Franzén.[5]