Harju

Harju on eräs jäätikköjokimuodostuman tyyppi, joka on syntynyt viime jääkauden loppuvaiheessa sulavan mannerjäätikön sisällä virranneen jäätikköjoen pohjalle tai jäätikköjoen purkautumisaukon eteen syntynyt erityinen kerrostumamuoto. Harjun tunnusmerkkejä ovat maa-aineksen huuhtoutuneisuus sekä ympäristöään ylemmäksi kohonnut kumpumainen muoto. Harju voi kummun sijasta olla myös pitkä, mutkitteleva ja kapea, jolloin sitä kutsutaan harjuselänteeksi. Silloin on helppo huomata, että harjulla on suunta, joka selittyy jääkauden aikaisella mannerjäätikön virtaussuunnalla. Monesti harjut esiintyvät peräkkäisinä ryhminä, joita kutsutaan harjujaksoiksi. Harjujaksot voivat olla kymmeniä kilometrejä pitkiä muodostumia, jotka hahmottaa parhaiten kartalta.^[1][2][3]

Harjuja on Suomessa 1,5 miljoonaa hehtaaria eli 4,5 % maan pinta-alasta.^[4]

1. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä pj ei löytynyt
2. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä gtk1 ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä harju ei löytynyt
4. ↑ Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu: [www3.hamk.fi/Evo-Life/Kartat/pdf/3_harju.pdf Harjua suojellaan], viitattu 8.6.2019