Haukivuori

Haukivuori
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Mikkeli
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°01′15″N, 027°12′30″E
Lääni	Itä-Suomen lääni
Maakunta	Etelä-Savon maakunta
Seutukunta	Mikkelin seutukunta
Kuntanumero	085
Hallinnollinen keskus	Haukivuoren asemanseutu
Perustettu	1737
– emäpitäjä	Pieksämäki
Liitetty	2007
– liitoskunnat	Mikkeli Haukivuori
– syntynyt kunta	Mikkeli
Pinta-ala	504,03 km²  [1] (2006)
– maa	396,65 km²
– sisävesi	107,38 km²
Väkiluku	2 268  [2] (31.12.2006)
– väestötiheys	5,8 as./km²
Infobox OK

Haukivuori on Etelä-Savossa sijainnut entinen Suomen kunta. Kunnassa asui vuonna 2006 noin 2 300 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 505,11 km², josta 108,07 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli noin 5,8 asukasta/km². Haukivuoren kunta liitettiin Mikkelin kaupunkiin 1. tammikuuta 2007.

Haukivuoren naapurikunnat olivat Kangasniemi, Mikkeli, Pieksämäki ja Virtasalmi. Kunnan halki kulkevat Savon rata ja kantatie 72. Rautatieasema sijaitsee keskustaajamassa eli Asemankylässä. Tiilikirkon on suunnitellut Veikko Larkas 1951.

Kunnan alueella oli osittain Puulan koillispuolella ja siihen Mäntyharjun reittiä Rauhasalmen, Rauhajärven ja Läsäkosken kautta laskeva Kyyvesi^[3], jonka rannalla ovat sekä Haukivuoren kirkko että Asemanseudun taajama hieman sen pohjoispuolella. Saksalanharju on ainakin poikkeuksellisen suuri, paikallisen käsityksen mukaan Euroopan suurin drumliinityyppinen harju eli kivisydäminen harjumainen moreenimuodostuma^[4]. Joka tapauksessa se on arvokas maisemakokonaisuus^[5]. Kyyveden pohjoispuolella sijaitsevat Nykälänjoen Nykälänkosket, joihin yhdistyy 1800-luvulta peräisin oleva Koskentila, on perho- ja yleensäkin vapaa-ajan kalastuspaikka^[6].

Rajasuolla, ilmeisesti Pieksämäen Virtasalmeen rajoittuvalla turvesuolla, järjestetään kesäisin suolentopallon maailmanmestaruuskisat^selvennä.

Haukivuoren nimikkoruokia ovat tappaiskeitto ja puolukkavelli.^[7] Kolmanneksi pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla keskikesän helleruoka sevokas, kokkopiimän ja talkkunajauhon sekoitus.^[8]

1. ↑ Pinta-alat kunnittain 1.1.2006 Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2010.^{[vanhentunut linkki]}
2. ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2006 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
3. ↑ Jaako Forsman ym.: Iso Tietosanakirja osa VII, s. 542. Otava, 1934.
4. ↑ Nähtävyydet Haukivuori. Mikkelin kaupunki. Viitattu 19.9.2021.
5. ↑ Saksalanharju, Haukivuori helda.fi. Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto. Viitattu 19.9.2021.
6. ↑ Nykälänkosket kalastajanmaailma.com. 18.6.2014. retkipaikka.fi. Arkistoitu 18.9.2021. Viitattu 19.9.2021.
7. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
8. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1