Heimskringla

Kuvassa Heimskringlan Kringla-nimellä tunnetun käsikirjoituksen lehti noin vuodelta 1260. Sitä kutsutaan Kringla-lehdeksi (isl. Kringlublaðið). Se on ainut säilynyt sivu kyseisestä käsikirjoituksesta, joka on vanhin tunnetuista Heimskringla-käsikirjoituksista. Se tuhoutui Kööpenhaminan vuoden 1728 palossa. Sivu sisältää katkelman Pyhästä Olavista kertovasta saagasta.

Heimskringla (suom. 'maailmankehrä') on keskiaikainen islantilainen kuningassaagoja sisältävä teos. Sen kansi ei ole säilynyt, jotan sen alkuperäistä nimeä ei tiedetä[1]. Teoksen nimi Heimskringla tuleekin sanoista ”Kringla heimsins” teoksen keskiaikaisesta, Kringla-nimellä tunnetusta käsikirjoituksesta. Käsikirjoituksesta on säilynyt vain yksi lehti, mutta sen sisältö on säilynyt islantilaisen Ásgeir Jónssonin 1600-luvulla laatimassa kopiossa. Heimskringlan aloittava Ynglingien saaga alkaa: ”Kringlan heimsins, sú er mannfólkit byggvir, er mjök vágskorin” (suom. 'Maan kehrä, jonka päällä ihmiset asuvat, on reunaltaan hyvin rikkonainen').[2] Ensimmäinen Heimskringla-nimitystä käyttänyt henkilö oli teoksen käännöksen vuonna 1697 toimittanut ruotsalainen Johan Peringskiöld.[3]

Heimskringla kuvaa norjalaisten kuninkaiden historiaa myyttisestä muinaisuudesta vuoteen 1177 eli Maunu Erlinginpoikaan saakka. Heimskringlan kirjoittajana pidetään yleisesti Snorri Sturlusonia, vaikka ajoittain onkin esitetty myös eriäviä näkemyksiä teoksen laatijasta. Teoksen alkuperäinen käsikirjoitus ei ole säilynyt, mutta Snorrin katsotaan kirjoittaneen sen pian vuoden 1230 jälkeen.[4] Heimskringla on ilmestynyt J. A. Hollon suomentamana nimellä Snorri: Norjan kuningassaagat, 1–3 (Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1960).

  1. Toljamo, Eemeli: Viikinkikuninkaat pakanallisen Norjan käännyttäjinä – Kristillistämisen ja pakanuuden kuvaus Heimskringlassa Snorrin propagandana 2.11.2015. Oulun Yliopisto, Historiatieteet. Viitattu 2.12.2022.
  2. Jónas Kristjánsson 1988, 168; Finlay & Faulkes 2011, xiii; käännös J. A. Hollo, Snorri: Norjan kuningassaagat (osa 1), 1.
  3. Kanerva 2015.
  4. Whaley 1993,276; Simek & Hermann Pálsson 2007, 169; Finlay & Faulkes 2011, vii; ks. eriävistä näkemyksistä koskien teoksen kirjoittajaa esim. Cormack 2001 ja Boulhosa 2005, luku 1.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy