Helmitaulu

Helmitaulu eli abakus on laskemisväline, jossa keskeisessä osassa ovat tankojen varteen ripustetut helposti liikuteltavat helmet. Tangot liittyvät yleensä puiseen kehykseen. Yksittäisen tangon varressa olevien helmien sijainti ilmaisee tavallisesti yhden numeron kymmenjärjestelmän mukaisessa luvussa.

Länsi-Euroopassa helmitauluja käytettiin laajalti ennen intialaisarabialaisen lukujärjestelmän yleistymistä, mutta nykyään ne tunnetaan lähinnä koulujen alimpien luokkien matematiikan opetusvälineinä. Monissa Aasian ja entisen Neuvostoliiton maissa helmitaulu on kuitenkin vakavasti otettava ja osaavissa käsissä tehokas apuväline, joka on pitänyt osittain pintansa jopa pieniä ja halpoja taskulaskimia vastaan. Esimerkiksi kiinalaiseen pankkiin töihin päästäkseen on vielä nykyäänkin^milloin? hallittava helmitaulun käyttö varsin hyvin, ja helmitauluja myös näkee pankeissa nykyaikaisten tietokoneiden rinnalla.^lähde?

Helmitaulu mahdollistaa yhteen- ja vähennyslaskujen lisäksi myös kerto- ja jakolaskut, ja esimerkiksi Japanissa on määritelty viralliset algoritmit myös neliö- ja kuutiojuurten ottoon.

Intialais-arabialainen lukujärjestelmä yleistyi Euroopassa vain hitaasti keskiajalla, ja yhtenä syynä voidaan pitää helmitaulujen käytännöllisyyttä laskutoimituksissa^{kenen mukaan?}. Vaikka ensimmäiset käsikirjoitukset, joissa arabialaista numerojärjestelmää käytettiin Euroopassa, ovat 900-luvun Espanjasta, järjestelmä alkoi yleistyä vasta 1400-luvulla.^[1]

1. ↑ Struik, Dirk: A Concise History of Mathematics (3rd. ed.), s. 86–87. Courier Dover Publications, 1987.