Helsingin korttelit keskusta-alueella on nimetty eläin- ja kasvilajien mukaan.
Helsingin asemakaavan 1812 laatinut Johan Albrecht Ehrenström toi korttelien nimeämisidean mukanaan Tukholmasta. Nimeäminen aloitettiin 1820. Eläinten ja kasvien mukaiset nimet annettiin vuosien 1820–1900 välisenä aikana tuolloin kaavoitetuille Kruununhaan, Kluuvin, Kaartinkaupungin, Kampin, Punavuoren, Ullanlinnan, Katajanokan ja Kaivopuiston kaupunginosiin kuuluville kortteleille lukuun ottamatta muutamia, joissa oli ainoastaan jokin huomattava julkinen rakennus; sellaiset nimettiin vain kyseisen rakennuksen mukaan (esimerkiksi kortteli 1 = Senaatin talo). Vuoden 1900 jälkeen nimiä ei uusien kaupunginosien kortteleille enää annettu ja vanhojakin lakattiin vähitellen käyttämästä.
Kruununhaassa ja Kluuvissa korttelien nimet ovat maanisäkkäitä, Kaartinkaupungissa kaloja ja muita vesieläimiä, Kampissa ja Punavuoressa lintuja, Ullanlinnassa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kaloja, Katajanokalla puita sekä pensaita ja Kaivopuistossa kukkakasveja. Todellisten lajien joukossa on myös yksi taruolento, Yksisarvinen.
Vuonna 1995 keskustan yrittäjät kiinnittivät korttelinsa nimeä kantavat kyltit kymmeneen kortteliin Aleksanterinkadun varrella. Myös Helsingin empirekeskustan alueella Kauppatorin ja Senaatintorin ympärillä on korttelien nimet nykyisin merkitty risteysten kadunnimikilpiin.
Nimien lisäksi kortteleilla on alusta lähtien ollut myös numerot, joita nykyisinkin käytetään muun muassa kiinteistörekisterissä. Alun perin korttelit numeroitiin juoksevasti kaupunginosajaosta riippumatta. Myöhemmin on uusia alueita kaavoitettaessa alettu käyttää viisinumeroisia korttelinnumeroita, jolloin kaksi esimmäistä numeroa osoittavat kaupunginosan numeron. Samaan järjestelmään on siirrytty asemakaavan muutosten yhteydessä joidenkin vanhojenkin korttelien osalta; tosin kaupunginosissa 1–9 tällaiset numerot ovat nelinumeroisia, jolloin ensimmäinen numero osoittaa kaupunginosan.