Henrik IV | |
---|---|
Tuntemattoman taiteilijan Henrik IV:tä esittävä maalaus 1500-luvun lopulta tai 1600-luvun alulta, siis kauan hänen kuolemansa jälkeen. | |
Englannin kuningas | |
Valtakausi | 30. syyskuuta 1399 – 20. maaliskuuta 1413 |
Kruunajaiset | 13. lokakuuta 1399 |
Edeltäjä | Rikhard II |
Seuraaja | Henrik V |
Syntynyt |
3. huhtikuuta 1367 Lincolnshire, Englannin kuningaskunta |
Kuollut |
20. maaliskuuta 1413 (45 vuotta) Lontoo, Englannin kuningaskunta |
Puoliso |
Mary de Bohun Navarran Joanna |
Lapset |
Henrik V Tuomas Juhana Humphrey Blanche Filippa |
Suku | Lancaster |
Isä | Juhana Gent |
Äiti | Blanche |
Uskonto | katolilainen |
Nimikirjoitus |
Henrik IV (3. huhtikuuta 1367 – 20. maaliskuuta 1413) oli Englannin kuningas vuosina 1399–1413. Hän oli ensimmäinen Lancasterin hallitsijahuoneen kuningas.[1]
Henrik oli häntä edeltäneen kuningas Rikhard II:n serkku. Hänen isänsä oli Juhana Gent, Edvard III:n poika ja Rikhardin setä. Henrik syntyi Bolingbroken linnassa Lincolnshiressa, mistä juontuu hänen alkuperäinen nimensä Henry Bolingbroke. Hän ja Rikhard olivat lapsuudessaan leikkitovereita ja heidät hyväksyttiin yhdessä sukkanauharitarikuntaan vuonna 1377.
Kaikesta huolimatta Henrik osallistui isänsä Juhanan johtaman aatelisten neuvoston (Lords Appellant) kapinaan Rikhardia vastaan vuonna 1387 tämän ollessa kuningas. Rikhard ei kuitenkaan rankaissut serkkuaan, vaan jopa ylensi tämän Derbyn kreivistä Herefordin herttuaksi.
Serkusten välejä koeteltiin uudelleen vuonna 1398, kun Rikhard karkotti Henrikin ja Norfolkin herttuan Thomas de Mowbrayn estääkseen veriset riidat näiden välillä. Henrikin isä kuoli karkotusta seuranneena vuonna, ja Rikhard mitätöi Henrikin oikeuden tämän perintömaihin. Maanpaossa Henrik tapasi toisen karkotetun, Thomas Arundelin, ja yhdessä he palasivat Englantiin Rikhardin ollessa sotaretkellä Irlannissa. Henrik aloitti sotatoimet, joilla hän valtasi alueita Englannista ja saikin pian tarpeeksi valtaa kaapatakseen kuninkuuden itselleen. Rikhard vangittiin ja perimysjärjestyksessä virallisesti seuraavana ollut Edmund de Mortimer ohitettiin.
Vuonna 1380 Henrik avioitui Mary de Bohunin kanssa. He saivat kaksi tytärtä ja neljä poikaa, joista yksi oli tuleva kuningas Henrik V. Vuonna 1406 heidän tyttärensä Filippa avioitui Kalmarin unionin maita hallinneen Eerik Pommerilaisen kanssa. Mary kuoli vuonna 1394 ja vuonna 1403 Henrik nai Navarran Joannan, Navarran kuninkaan Kaarle II:n tyttären. He eivät kuitenkaan enää saaneet lapsia. Sillä, että Henrikillä oli neljä poikaa jo valtaannousun vuonna 1399, oli todennäköisesti suuri merkitys hänen kuninkaaksi hyväksymisekseen. Olihan Rikhard lapseton ja Rikhardin laillinen perijä vasta seitsemänvuotias.
Henrikin perinnöllinen oikeus valtaistuimeen oli heikko, mikä osaltaan johti suureen määrään kapinayrityksiä. Suuri osa hänen hallituskaudestaan kuluikin puolustautumiseen erilaisilta salajuonilta ja liittoutumilta. Kuninkaalle oli hyödyksi hänen poikansa sotilaalliset taidot, vaikka Henrik V myöhemmin anastikin paljon valtaa isältään. Ongelmista huolimatta Henrik IV selviytyi niistä ja onnistui vakiinnuttamaan Lancaster-suvun vallan.
Hallituskautensa loppupuolella Henrikiä vaivasi heikkenevä terveys. Hän kärsi ihosairaudesta ja ajoittaisista kohtauksista, jotka lopulta johtivat hänen kuolemaansa maaliskuussa 1413. Tautia ei ole osattu määritellä, mutta sille on annettu useita mahdollisia selityksiä epilepsiasta sydänsairauteen. Henrikiä ei haudattu Westminster Abbeyyn, vaan tapojen vastaisesti Canterburyn tuomiokirkkoon.