Heroiini
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
(5α,6α)-7,8-didehydro-4,5-epoksiy- 17-methyylimorfinaani-3,6-diolidiasetaatti | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | N02 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C21H23NO5 |
Moolimassa | 369,41 |
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | < 35 % |
Proteiinisitoutuminen | 0 % (metaboliitti morfiini 35 %) |
Metabolia | hepaattinen |
Puoliintumisaika | 2–3 minuuttia |
Ekskreetio | 90 % renaalinen glukuronidina, loppu biliaarinen |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
Prohibited (S9) (AU)Schedule I (CA)Class A (UK) |
Riippuvuusalttius | Hyvin korkea |
Antotapa | Inhalaatio, transmukosaalinen, intravenoosinen, oraalinen, intranasaalinen, rektaalinen, intramuskulaarinen |
Heroiini eli diasetyylimorfiini (myös diamorfiini) on oopiumiunikosta saatavasta morfiinista tai kodeiinista edelleen jalostettu voimakas puolisynteettinen opioidi, joka lievittää kivuntunnetta tehokkaasti jo pienellä annostuksella.[1] Heroiinia käytetään siksi voimakkaana kipulääkkeenä, mutta joissain maissa käytetään sen sijaan morfiinia tai muita voimakkaita opioideja. Heroiini on morfiinin 3,6-diasetyyliesteri, joka metabolisoituu elimistössä morfiiniksi.[2] Valkoinen kiteinen muoto, joka yleensä mielletään ”puhtaaksi heroiiniksi” on yleensä hydrokloridisuola: diasetyylimorfiinihydrokloridi (C21H23NO5.HCl). Heroiini on lähes kaikissa maissa luokiteltu huumausaineeksi. Se on kaksi kertaa morfiinia voimakkaampaa, mutta huumausainekäytössä heroiini ei ole välttämättä puhtaassa muodossaan.[3]