Hesperidit

Hesperidit (m.kreik. Ἑσπερίδες, Hesperides) olivat kreikkalaisessa mytologiassa nymfejä, joiden tehtävänä oli huolehtia Heran ihastuttavasta puutarhasta maailman läntisellä laidalla, joko lähellä Atlasvuoria Libyassa tai kaukaisella Onnensaarella, joka sijaitsi Okeanoksen, maailmanvirran, reunalla. Puutarhan kultaisia omenoita kasvavat puut oli istutettu hedelmistä, joita oli ollut Gaian Zeukselle ja Heralle häälahjaksi antamasta oksassa.^[1] Tosin kun hesperidit ajoittain poimivat itsekin hedelmiä puista, asetti Hera epäluuloisena myös Ladonin, satapäisen lohikäärmeen, joka ei koskaan nukkunut, vahtimaan puutarhaa.^[2]

Sisilialaisen runoilijan Stesikhoroksen Geryonin laulun ja kreikkalaisen maantieteilijan Strabonin Geografikan mukaan hesperidit olivat Tartessoksessa, joka on sijoitettu kartalla Espanjaan Etelä-Iberiaan. Euboialainen runoilija Hesiodos puolestaan kertoo, että Cádiz olisi muinoin ollut tunnettu Erytheiana, joka oli yksi hesperideistä käytetty nimi. Hesperidit on liitetty myös Libyassa sijainneeseen Euesperideen kaupunkiin^[3].

Tavallisesti hesperidien nimetään olevan Nyksin, yön,^[4] tai Atlaksen tyttäriä.^[2] Heidän nimikseen mainitaan Aigle, Erytheia, Hesperia ja Arethusa.^[1]

1. ↑ ^{a b} Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 2.5.11 (engl. käännös).
2. ↑ ^{a b} Hyginus: Astronomica ii.3 (engl. käännös).
3. ↑ Smith, William: ”Hesperides”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
4. ↑ Hesiodos: Theogonia ('Jumalten synty') 211 (engl. käännös).