Balkaninhevoskastanja | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Sapindales |
Heimo: | Saippuamarjakasvit Sapindaceae |
Suku: | Hevoskastanjat Aesculus |
Laji: | hippocastanum |
Kaksiosainen nimi | |
Aesculus hippocastanum |
|
Katso myös | |
Hevoskastanja eli balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum) on suuri puu, jota kasvaa luonnonvaraisena Balkanin vuoristoissa, Kreikassa, Albaniassa, Pohjois-Makedoniassa, Serbiassa ja Bulgariassa. Hevoskastanjaa käytetään koristepuuna laajasti lauhkealla vyöhykkeellä, ja sitä voidaan käyttää istutettuna koristepuuna hyvämaaperäisillä, aurinkoisilla ja avarilla paikoilla Suomen etelärannikolla. Hevoskastanjaa käytetään puistopuuna, mutta harvoin katupuuna, koska sen kuori vioittuu herkästi. Hevoskastanjan etuna on kirvattomuus esimerkiksi verrattuna puistolehmukseen, mutta hevoskastanjan siitepöly saattaa haitata allergisia henkilöitä. Suomessa hevoskastanjalla ei ole tuholaisia. Hevoskastanjan siemenet eivät ole syötäviä.[2] Hevoskastanjan lehdet, kukat ja siemenet sisältävät myrkyllistä eskuliinia (C15H16O9) ja eskiinia (C55H86O24).