Hierokles Aleksandrialainen

Hierokles Aleksandrialainen (m.kreik. Ἱεροκλῆς ὁ Ἀλεξανδρεύς, Hieroklēs ho Aleksandreus, lat. Hierocles Alexandrinus; 400-luku) oli uusplatonilainen filosofi, joka oli aktiivinen vuoden 430 molemmin puolin. Hän opiskeli Plutarkhos Ateenalaisen alaisuudessa Ateenassa, ja opetti sen jälkeen jonkin aikaa kotikaupungissaan Aleksandriassa. Hänet karkotettiin kaupungista, ja hän siirtyi Konstantinopoliin, jossa hänen uskonnolliset mielipiteensä herättivät sellaista vastustusta, että hänet heitettiin vankilaan ja ruoskittiin julmasti.

Ainoa kokonaisena säilynyt teos Hierokleelta on kommentaari Pythagoraan kultaisiin säkeisiin. Se oli hyvin suosittu keskiajalla ja renessanssiaikana, ja se on käännetty useille kielille. Fotios ja Stobaios mainitsevat ja lainaavat eräitä muita teoksia, kuten erästä kaitselmusta ja kohtaloa koskenutta teosta, joka oli hänen suosijalleen Olympiodoros Thebalaiselle kirjoitettu lohduttava tutkielma. Hierokles vastusti astrologista fatalismia sillä perusteella, että se perustuu irrationaalisiin välttämättömyyksiin, eikä jumalalliseen kaitselmukseen. Samasta syystä hän vastusti teurgiaa ja magiaa, koska ne pyrkivät syrjäyttämään jumalallisen järjestyksen.^[1]

Vaikka Hierokles ei mainitse kristinuskoa kertaakaan säilyneissä teoksissaan,^[2] hänen teoksensa on nähty pyrkimyksenä sovittaa kreikkalaisia uskonnollisia perinteitä yhteen hänen Konstantinopolissa kohtaamiensa kristillisten uskomusten kanssa.

1. ↑ Lawrence, Marilynn: Hellenistic Astrology: Hierocles The Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 26.10.2009.
2. ↑ Wace, Henry: Hierocles of Alexandria, a philosopher Dictionary of Christian Biography and Literature to the End of the Sixth Century A.D., with an Account of the Principal Sects and Heresies.