Historiallis-kriittinen islamin tutkimus

Historiallis-kriittinen islamin tutkimus alkoi Euroopassa 1800-luvun alkupuolella, jolloin Gustav Weil asetti kyseenalaiseksi islamin 800-luvulla kirjatun perimätiedon arvon tieteellisenä lähteenä. Vuosisadan lopulla Ignaz Goldziher päätyi käsitykseen, ettei yksikään hadith täyttänyt tieteellisen tiedon vaatimuksia. Johtopäätösten teko näistä tuloksista on silti ollut hidasta. Vasta 1900-luvun lopulla orientalistit ovat alkaneet hyväksyä sen ajatuksen, että islamin varhaishistorian kuvaus seisoo tieteellisessä mielessä tyhjän päällä eli kuten Jaakko Hämeen-Anttila on todennut, se on talo "ilman perustaa".^[1][2][3]

Monet historiakriittiset eli revisionistiset tutkijat ovat katsoneet, ettei Muhammed ollut historiallinen henkilö, vaan taruhahmo. Tämän näkemyksen esitti ensimmäiseksi neuvostoliittolainen orientalisti L.I. Klimovitsh vuonna 1930.^[4] Vähitellen alkoi kehittyä näkemys, että tarinat Muhammedista olivat abbasidihallinnon luomaa pseudohistoriaa, kuten esimerkiksi Ruotsin suurvalta-ajan goottilainen historiankirjoitus tai roomalaisten taru Romuluksesta ja Remuksesta.

Viime vuosikymmeninä on alettu hahmotella uutta kokonaiskuvaa islamin syntymisestä siten, että historiankirjoituksen normaaliin tapaan turvaudutaan aikalaislähteisiin, mikä on historiakriittisen koulukunnan metodinen lähtökohta. Tällaisen tutkimuksen merkittävä keskus on Saarlandin yliopistossa vaikuttava Inārah-projekti, Sen edustajia ovat muun muassa Karl-Heinz Ohlig, Markus Gross, M.R. Kerr, Gerd R. Puin ja Christoph Luxenberg.^[5][6]

1. ↑ Jaakko Hämeen-Anttila: Johdatus Koraaniin, s. 193. Gaudeamus, 2006.
2. ↑ Jaakko Hämeen-Anttila: Koraanin selitysteos, s. 237. Basam Books, 2008.
3. ↑ Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin monimuotoisuus, s. 14. Gaudeamus, 1999.
4. ↑ Ibn Warraq: Studies on Muhammad and the rise of islam. Teoksessa: Ibn Warraq (toim.) The quest for the historical Muhammad. (s. 15-88), s. 49. Prometheus Books, 2000. (englanniksi)
5. ↑ Gross, M. & Ohlig, K.-H. (toim): Die Entstehung einer Weltreligion I–IV. Hans Schiler, 2010–2017.
6. ↑ Christoph Luxenberg: A new interpretation of the arabic inscription in Jerusalems’s Dome of the Rock, Teoksessa: K.-H. Ohlig & G. Puin (toim.): The hidden origins of Islam, s. 125−151. Prometheus Books, 2010. (englanniksi)