Back مغذي أصغر Arabic Мікраэлемэнты BE-X-OLD Микроелемент Bulgarian Mikronutrijent BS Bioelement#Bioelements secundaris Catalan Sporstof Danish Mikronährstoff (Medizin) German ހިމިން އޮށްޓަރު DV Micronutrient English Micronutrientes Spanish
Hivenaineiksi, mikroravinteiksi tai mikrokivennäisaineiksi sanotaan kivennäisaineita, jotka ovat elimistön normaalin toiminnan kannalta välttämättömiä ja joita elimistö tarvitsee vuorokaudessa alle 100 milligrammaa. Hivenaineiden päivittäinen tarve ilmoitetaan yleensä mikrogrammoissa.[1] Hivenaineiden tarve vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Tarvetta kasvattavat mm. raskaus- ja imetysaika, raskas fyysinen työ ja liikunta, stressi sekä monet sairaudet ja lääkitys.[2]
Välttämättömiä hivenaineita ovat rauta (jota esiintyy elimistössä hivenaineista runsaimmin, aikuisen ihmisen elimistössä noin 2,5–4,5 g), kromi, koboltti, kupari, fluori, jodi, mangaani, molybdeeni, nikkeli, sinkki, pii ja vanadiini. Useimmat hivenaineet toimivat pääasiassa entsyymien ja hormonien rakenneosina. Useimmat hivenaineet ovat metalleja. Epämetalleja ovat jodi, seleeni, boori, pii ja fluori. Metallisille hivenalkuaineille on luonteenomaista voimakas sitoutumistaipumus proteiinimolekyyleihin. Elimistössä hivenalkuaineiden toiminta perustuu proteiiniyhdisteisiin, esimerkiksi entsyymit toimivat hivenalkuaineiden ja proteiinien yhdisteinä.[2]
Jokaisella hivenaineella on oma yksilöllinen tehtävänsä, jota mikään toinen aine tai yhdiste ei voi korvata. Ihmiselimistö ei pysty valmistamaan niitä itse, joten ne tulee nauttia päivittäin ravinnon mukana tai lisäravinteena.[3] Kivennäis- ja hivenaineiden määrät sekä niiden suhteet ja luontaiset pitoisuudet elimistössä ovat hyvin tärkeitä terveyden ylläpidon kannalta. Muutokset hivenaineiden pitoisuuksissa saattavat aiheuttaa sairauksia.[2][3] Liian pienet määrät voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja ja toisaalta liian suuret määrät voivat aiheuttaa myrkytyksiä. Taulukossa 1 on esitetty eräiden hivenaineiden saantisuosituksia.[3]
| Hivenaine | Saantisuositus vuorokaudessa | Saanti ravinnosta keskimäärin yleensä |
|---|---|---|
| Jodi | 150 µg | 230/319 µg |
| Kupari | ei asetettu | 1,3/1,7 mg |
| Rauta | 18/10 mg | 10/14 mg |
| Seleeni | 40/50 µg | 47/66 µg |
| Sinkki | 7/9 mg | 9,5/13,6 mg |
- ↑ Nienstedt, W., Hänninen, O., Arstila, A. ja Björkqvist, S.: Ihmisen fysiologia ja anatomia. Helsinki: Werner Söderström Oy. 18. painos, 2009. ISBN 978-951-0-35826-9
- ↑ a b c Antikainen, P. J.: Elämän elementit. Espoo: Tietoteos Ky, 1989. ISBN 951-9035-85-0
- ↑ a b c d Kivennäis- ja hivenaineet tohtori.fi. Julkaistu 11.6.2008. Viitattu 11.5.2013.