Hotelli Tammer (Tampereen teknillisen seuran talo), viralliselta nimeltään Radisson Blu Grand Hotel Tammer, on vuonna 1929 rakennettu hotelli Tampereen Kyttälän kaupunginosassa, Satakunnankadun ja Rongankadun risteyksessä lähellä Tammerkoskea.
Hotellin historia alkoi Tampereen teknillisen seuran kokouksesta, jossa E. Graeffe ehdotti, että seuralle rakennettaisiin talo. Rakennukseen haluttiin myös tuottavia tiloja. Hotelli Tammerin suunnitteli kaupunginarkkitehti Bertel Strömmer, ja se edustaa tyyliltään pohjoismaista klassismia. Alusta alkaen oli tarkoitus rakentaa kansainvälisenkin vertailun kestävä hotelli ja Tampereelle uusi maamerkki. Kustannukset kohosivatkin lähes kahdeksaan miljoonaan markkaan.
Tammerin ensimmäinen ravintoloitsija oli ranskanvenäläinen Alexander Adlivankin[1], joka tuotatti Tammeriin muun muassa pöytähopeita ja kattokruunuja Ranskasta. Keittiömestari oli Japanista ja tarjoilijat Ruotsista. Tarinan mukaan vain perunankuorijatyttö puhui suomea.
Tammerin valmistumisvuosi, Tampereen 150. juhlavuosi, oli kuitenkin traaginen: Kuru-laiva upposi Näsijärvellä, ja kaupungin suunnittelemat juhlallisuudet peruttiin. Suruajan vuoksi Tammer avattiin hyvin vaatimattomin menoin. Myös suuret lamavuodet koettelivat hotellitoiminnan alkua, mutta talous elpyi kohti 1930-luvun loppupuolta ja Tammer palasi jälleen loistoonsa.
Tammerissa on vieraillut lukuisia tunnettuja henkilöitä, kuten C. G. E. Mannerheim, F. E. Sillanpää, Juri Gagarin ja Kalle Päätalo. Tammer on esiintynyt myös kirjallisuudessa ja elokuvassa. Tunnetuin esimerkki lienee Arto Paasilinnan romaani Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, josta on tehty myös elokuvasovitus.
Grand Hotel Tammer kuului aiemmin Sokos Hotels -ketjuun. 31. maaliskuuta 2016 Tammer siirtyi osaksi Radisson Blu -ketjua. Grand Hotel Tammeria on remontoitu vanhaa kunnioittaen, ja rakennus on Museoviraston suojelema. Molempien päätyjen alkuperäiset parvekkeet on kuitenkin poistettu. Hotellin ravintola toimii edelleen alkuperäisissä tiloissaan. Korkea ravintolasali on kunnostettu 1990-luvulla alkuperäiseen asuunsa.
- ↑ Satu Pajuriutta. Kartanomiljöö vaihtuu huvipuistoon. Helsingin Sanomat 12.2.2014 s. A 20