Ibn Hajar al-Haytami (arab. ابن حجر الهيتمي, Ibn Ḥajar al-Haytamī; 909–974) oli egyptiläinen shafi’i -koulukuntaan kuulunut imaami ja šarialain asiantuntija, joka imaami Ahmad al-Ramlin kanssa edusti koko myöhäisen shafi’i -koulun tärkeintä asiantuntemusta. Hän opiskeli al-Azharissa, mutta muutti sitten Mekkaan, jossa kirjoitti useita merkkiteoksia islamilaisesta oikeudesta, haditheista, uskosta, kasvatuksesta ja hadith-kommentaareista. Hänen kuuluisin teoksensa on kymmenen nidettä käsittävä kommentaari al-Nawawin teokseen Minhaj al-talibin (’Etsijän tie’).[1] Teologiassa al-Haytami määritteli edelleen hyväksytysti sunnalaisuuden opiksi, joka seuraa joko imaami Abū al-Ḥasan al-Ašʿarīta tai imaami Abu Mansur Maturidita.[2] Al-Haytamin kokoama arvovaltainen luettelo synneistä sisältää yli 400 nimikettä. [3]
Al-Haytami on haudattu Mekkaan.[1]