Ihmisrotu

Ihmisrotu on varsinkin aikaisemmin käytetty nimitys ihmisryhmästä, johon kuuluvilla yksilöillä on tiettyjä muista yksilöistä poikkeavia perinnöllisiä ominaisuuksia,^[1] jotka ovat heille suurin piirtein yhteisiä ja liittyvät tiettyyn maantieteelliseen alueeseen^[2]. Perinteiset länsimaiset rodun määritelmät ovat perustuneet näkyviin eroihin etenkin ihonvärissä, kasvonpiirteissä ja hiusten laadussa^[3].

Taksonomian isäksi kutsuttu Carl von Linné luokitteli ihmiskunnan amerikkalaiseen, eurooppalaiseen, aasialaiseen ja mustaan rotuun, mistä tuli pitkään vallinneen rotukäsityksen pohja ^[4]. Monet uskovat edelleen, että ihmiskunta jakautuu mongolidiseen, kaukasidiseen ja negridiseen päärotuun ja jotkut pitävät Australian kantaväestöä neljännen päärodun edustajina^[3].

Euroopassa ensimmäiset ihmisiä koskevat systemaattiset hierarkkiset rotuluokittelut syntyivät 1700-luvun puolivälissä. Käsitykset roduista ja tietyistä rotujaotteluista ovat vaihdelleet kulttuurista ja historian ajankohdasta toiseen.^[5] Rodun käsitteeseen on sisältynyt myös muita kuin vain ihmisten erilaiseen ulkonäköön liittyviä merkityksiä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa rodun käsite nivoutuu yhteen yhteiskuntaluokan käsitteen kanssa. Rotujaotteluun on liittynyt rotusyrjintää eli rasismia.^[6]

Biologisen luokittelun käsitteenä ihmisen jakaminen rotuihin katsotaan perusteettomaksi käsitykseksi, sillä rotukriteereitä on vaikea määritellä, ja ihmisen geneettinen muuntelu on vähäistä ryhmien välillä.^[6] Esimerkiksi vaaleaa ihonväriä on vaikea yhdistää eurooppalaiseen rotuun, koska vaalea ihonväri ei kehittynyt Euroopassa. Eurooppalaiset olivat tummaihoisia vielä 8000 vuotta sitten, jonka jälkeen Lähi-idästä alkoi saapua vaaleampi-ihoisia ihmisiä, joiden ihonväriin liittyvä geeni alkoi levitä. Eurooppalaisten iho vaaleni lopullisesti vasta 5800 vuotta sitten toisen vaaleaan ihoon liittyvän geenin yleistyessä.^[7]

Geneettisessä mielessä rotuja ei ole, sillä erillisten luokkien sijaan ihmiskunta on geneettisesti samaa jatkumoa.^[8] Vanhan, laajalti näennäistieteelliseksi katsotun rodun käsitteen tilalle on yhteiskuntatieteessä tullut jako etnisiin ryhmiin ja yhteisöihin ja väestögenetiikassa populaatioihin eli kliineihin.^[6][9] Yhteiskuntatieteissä rotua tarkastellaan yhteiskunnallisesti tuotettuna rakenteena, sillä ihmisiä luokitellaan edelleen esimerkiksi ihonvärin perusteella ja ihmisiin liitetään etnisiin taustoihin liittyviä stereotypioita.^[10]

1. ↑ rotu. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
2. ↑ Hildén, Kaarlo: Maapallon esihistorialliset ja nykyiset ihmisrodut, s. 88. Helsinki: WSOY, 1933.
3. ↑ ^{a b} Kareem, Nadra: What Is Race? – Debunking the Ideas Behind This Construct About.com – Race Relations. Arkistoitu 10.10.2009. Viitattu 29.4.2010. (englanniksi)
4. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä lieberman2 ei löytynyt
5. ↑ Pizarro-Eckert, Susan: Top 10 Facts About Race About.com – Race Relations. Arkistoitu 22.2.2007. Viitattu 9.4.2007. (englanniksi)
6. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä penttila ei löytynyt
7. ↑ Ellie Zolfagharifard: New study suggests white skin came to Europe from Near East Mail Online. 7.4.2015. Viitattu 23.8.2023.
8. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Heikkilä ei löytynyt
9. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Lagerspetz ei löytynyt
10. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä geenitutkija ei löytynyt