Iijoki

Tämä artikkeli käsittelee Perämereen laskevaa jokea. Karjalan tasavallassa Venäjällä on Laatokkaan laskeva Iijoki eli Ihalanjoki. Kalle Päätalon kirjasarja on Juuret Iijoen törmässä
Iijoki
Valtatien 4:n sillat Illinsaaren pohjoispuolella
Valtatien 4:n sillat Illinsaaren pohjoispuolella
Alkulähde Iijärvi, Kuusamo
Laskupaikka Iin Hamina, Perämeri
65°20′23″N, 25°16′27″E
Maat Suomi
Pituus 370 km
Alkulähteen korkeus 250 m
Virtaama 174 (1961–1990) /s
Valuma-alue 14190,68 [1] km²
Kartta
Iijoki
Iijoki, Yli-Ii
Raasakkakoski, Ii
Tukkilaiskisat Raasakkakoskella

Iijoki (ruots. Ijo älv[2]) on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava joki, jonka pääuoman pituus on noin 370 kilometriä. Joen lähteiden katsotaan olevan Iijärven seudulla Kuusamossa, josta se virtaa Taivalkosken, Pudasjärven ja Oulun Yli-Iin kautta Iihin. Iijoki laskee Perämereen Iin kirkonkylän eli Iin Haminan kohdalla. Korkeuseroa latvajärviltä jokisuuhun on 250 metriä.[3]

Iijoen merkittävimmät sivujoet ovat Siuruanjoki Pudasjärvellä ja Oulussa, Korpijoki ja Livojoki Pudasjärvellä sekä Kostonjoki Taivalkoskella.[4] Joessa on runsaasti koskia, arviolta noin 150. Suurimmat kosket ovat Pahka-Haapakoski (korkeus 33,3 m), Purkajakoski (korkeus 14,9 m), Maalismaakoski (6,7 m), Raasakkakoski ja Yli-Kurkikoski (8,3 m).[5]

Iijoen keski- ja yläjuoksu kuuluvat koskiensuojelulailla[6] suojeltuihin vesistöihin. Iijoen koskisodat 1980-luvulla olivat yksi alkusysäys koskiensuojelulain syntyyn. Varsinkin Kollajan altaan rakentaminen on esillä vielä tänäkin päivänämilloin? ja poliitikotselvennä haluaisivat purkaa koskiensuojelulain vesivoimayhtiöiden vaatimuksesta.

Rakennuskelpoinen teho on noin 230 megawattia. Suurimmat voimalat ovat Maalismaa, Kierikki, Pahkakoski, Haapakoski ja Raasakka, jotka kaikki sijaitsevat joen alajuoksulla Oulun kaupungin ja Iin kunnan alueella. Valtaosaltaan Iijoki virtaa siis vapaana. Ihminen on kuitenkin muokannut Iijoen uomaa myös yläjuoksultaan – kiinteänä osana Iijoen historiaan kuuluu uitto, joka joella lakkautettiin vasta vuonna 1988.[7] Uiton aikana jokea on paikoin ruopattu syvemmäksi tukinjuoksun helpottamiseksi. Joen ominaispiirteisiin kuuluvat runsaat kevättulvat, koska joen valuma-alue on laaja ja kuuluu Suomen runsaslumisimpiin seutuihin.

Iijoen vaelluskalakannat ovat kärsineet voimakkaasti Iijoen rakentamisesta. Iijoen rakentamisen aiheuttamien kalatalousvaikutusten kompensoimiseksi Pohjolan Voima ja alueen kalastuskunnat istuttavat Iijokisuulle vuosittain noin 300 000 lohenpoikasta, 28 000 meritaimenenpoikasta, kymmenen miljoonaa vastakuoriutunutta ja miljoona yksivuotista siikaa sekä 3–5 miljoonaa nahkiaista.[8]

  1. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä me ei löytynyt
  2. https://kaino.kotus.fi/svenskaortnamn/?a=find&qfind=Ijo+älv
  3. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä jw ei löytynyt
  4. Iijoen vesistöalue
  5. Tietosanakirja osa 3, s. 844, Tietosanakirja Oy, 1911
  6. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä finlex_koskiensuojelulaki ei löytynyt
  7. Huovinen, Pertti: Uitto Iijoella antoi leivän monelle ii.fi. Arkistoitu 2.4.2018. Viitattu 2.4.2018.
  8. Vuoden merkittävimmät kalanistutukset käynnissä Iijokisuulla[vanhentunut linkki]. Pohjolan Voima. 14.5.2009.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy