Innocentius III

Innocentius III
Henkilötiedot
Koko nimi	Lotario de' Conti
Syntynyt	1161 Gavignano, Kirkkovaltio
Kuollut	16. heinäkuuta 1216 Perugia, Kirkkovaltio
Paavi
Paavius alkoi	8. tammikuuta 1198
Paavius päättyi	16. heinäkuuta 1216
Edeltäjä	Celestinus III
Seuraaja	Honorius III
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Paavi Innocentius III (s. n. 1161–16. heinäkuuta 1216) oli paavina 8. tammikuuta 1198 – 16. heinäkuuta 1216.^[1] Hänen oikea nimensä oli Lotario de' Conti ja hän oli Trasimondo Contin, Segnin kreivin poika sekä paavi Klemens III:n sisarenpoika. Lotario syntyi Anagnissa, Italiassa. Hänen isänsä kuului kuuluisaan Contin sukuun, josta on tullut yhdeksän paavia, mukaan lukien Gregorius IX, Aleksanteri IV ja Innocentius XIII. Hänen äitinsä Claricia kuului ylhäiseen roomalaiseen Scottin sukuun.

Lotario kävi koulua Roomassa ja Pariisissa, missä hän opiskeli teologiaa, sekä Bolognassa, missä hän opiskeli oikeustiedettä. Häntä pidettiin älykkäänä, sivistyneenä ja oppineena sekä yhtenä aikansa parhaista kanonisen oikeuden tuntijoista.

Aleksanteri III:n kuoleman jälkeen hän palasi Roomaan ja toimi kirkon viroissa Lucius III:n, Urbanus III:n ja Gregorius VIII:n lyhyiden kausien aikana kohoten kardinaali-diakoniksi vuonna 1190. Paavi Celestinus III:n kaudella (1191–1198) hän lähti Roomasta Anagniin, koska Celestinus III kuului Segnin suvun vihollisiin, Orsinin sukuun.

Celestinuksen kuoltua 8. tammikuuta 1198 37-vuotias Lotario de' Conti valittiin vielä samana päivänä paaviksi ja hän otti nimen Innocentius III. Keisarin valtaistuin oli yhä tyhjä Henrik VI:n kuoltua vuonna 1197. Innocentius käytti valtatyhjiötä hyväkseen vähentääkseen Saksan vaikutusta Italiassa. Ensin hän palautti paavin maallisen vallan Roomassa ja Rooman prefekti, keisarin edustaja kaupungin hallitsijana, vannoi uskollisuutta Innocentiukselle. Vielä nykyäänkin Innocentius III:ta pidetään koko keskiajan ja joidenkin mielestä kaikkien aikojen mahtavimpana paavina.^[2] Hänellä oli korkea käsitys asemastaan ja tehtävästään.^[2] Paaviksi tultuaan hän julisti Rooman kaupungin asukkaille:

»Minut on asetettu Jumalan huoneen herraksi. Minulle on sanottu profeetan kautta: "Minä asetan sinut tänä päivänä kansojen ja valtakuntien yläpuolelle." Minusta kirjoittaa apostoli: "Minä annan sinulle taivasten valtakunnan avaimet." Palvelija, joka on asetettu koko talon herraksi, on Kristuksen sijainen: hänet on asetettu Jumalan ja ihmisen välille, hän on pienempi Jumalaa, mutta suurempi ihmistä»
(Paavi Innocentius III roomalaisille pitämässään puheessa)

Uusi paavi tulkitsi olevansa suoraan Kristuksen sijainen ja näin ollen kuninkaita korkeampi ja oikeutettu käskemään kaikkia. Noustessaan johtamaan katolista kirkkoa Innocentius III sai käskettäväkseen keskiajan tehokkaimman organisaation. Kirkko muistutti enemmän valtiota kuin uskonnollista nykyaikaista kirkkoa; sillä oli omat lakinsa, lainsäätäjänsä, tuomioistuimensa, lakimiehensä, vankilansa sekä Euroopan parhaiten järjestetty ja tehokkain hallintokoneisto. Innocentius III oli koko Euroopan johtaja, koska Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin kuoltua hänellä ei ollut ainuttakaan tarpeeksi vaikutusvaltaista kilpailijaa. Paavin poliittisia neuvoja noudatettiin niin Ranskassa, Englannissa, Tanskassa, Unkarissa kuin myös Böömissä.^[2]

Innocentius III aloitti neljännen ristiretken, joka johti mm. Konstantinopolin ryöstöön sekä Rooman ja Bysantin kirkkojen eroon (siis katolisen ja ortodoksisen kirkkojen eroon)

Innocentius III:n kuoleman jälkeen hänen ruumiinsa oli esillä Perugian katedraalissa. Tähän liittyy aikalaiskertomus (kardinaali Jacques de Vitry), jonka mukaan hänen päällään olleet arvokkaat vaatteet ryöstettiin hänen yltään ja asia huomattiin vasta seuraavana aamuna, kun hyvässä mätänemistilassa ollut ruumis löydettiin lähes alastomana.^[3]

Hän on kirjoittanut teoksen De contemptu mundi, (suom. Maailman halveksunnasta.)^[3]

1. ↑ Hanska 2005: 321.
2. ↑ ^{a b c} Heininen 2004: 38.
3. ↑ ^{a b} Hanska 2005: 210–211.