Irakin sota

Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu. Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.

Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: jäsentelyä paranneltava (päällekkäisyyttä pois)

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

Irakin sota
Osa terrorisminvastaista sotaa
Päiväys 20. maaliskuuta 2003 – 15. joulukuuta 2011. Paikka Irak Casus belli Terrorisminvastainen sota, arvioitu joukkotuhoaseiden uhka Lopputulos Liittouman voitto. Irak miehitettiin, Saddam Husseinin hallinto kaatui, maa sai demokraattisesti valitun hallituksen, laajat väkivaltaisuudet jatkuivat ilman virallista sotaa. Yhdysvallat veti viimeiset taistelujoukot Kuwaitiin 2010. 50 000 sotilasta jäi ohjaus- ja koulutustehtäviin Irakiin tukeakseen Irakin armeijaa. Nekin vedettiin pois vuoden 2011 lopulla.
Osapuolet
Irakin nationalistit Baathistit al-Qaida, Sunnikapinalliset, Mahdin armeija	Yhdysvallat  Yhdistynyt kuningaskunta  Irakin uusi hallitus Kurdisissit
Komentajat
Saddam Hussein† (2003) Izzat Ibrahim al-Duri Abu Mus’ab al-Zarqawi† Abu Ayyub al-Masri Muqtada al-Sadr	George W. Bush Barack Obama Robert Gates Donald Rumsfeld David Petraeus George Casey Tommy Franks Nuri al-Maliki
Tappiot
noin 157 000 henkeä, joista noin 128 000 siviilejä ja 30 000-40 000 taistelijaa[1] noin 460 000 henkeä, jos välillisesti (esim. sairauksiin) kuolleet lasketaan mukaan.[2]	4 688 kuollutta liittouman sotilasta, 4 174 kuollutta ja 30 634 haavoittunutta yhdysvaltalaista[3] (syyskuu 2008).

Irakin sota oli aseellinen konflikti, jossa Yhdysvaltain ja Britannian johtama kansainvälinen liittouma syrjäytti diktaattori Saddam Husseinin hallinnon Irakissa vuonna 2003. Hyökkäyksen virallinen syy olivat joidenkin Yhdysvaltain viranomaisten esittämät epäilyt, joiden mukaan Irakissa oli käynnissä salainen joukkotuhoaseohjelma. Lisäksi esitettiin, että Irakilla oli kytköksiä syyskuun 11. päivän 2001 terroriteot Yhdysvalloissa toteuttaneeseen terroristijärjestö al-Qaidaan. Halukkaiden koalitioksi kutsutun liittouman joukot valtasivat Irakin suurimmat kaupungit muutamassa viikossa keväällä 2003 ja vangitsivat lopulta myös Saddamin. Suuret sotatoimet päättyivät jo vuonna 2003, mutta liittouman joukot jäivät maahan. Irakin syrjäytetty johtaja Saddam Hussein hirtettiin vuonna 2006.

Irakin sotaa vastustettiin jo etukäteen^[4][5] sekä osanottajamaissa että niiden ulkopuolella. Hyökkäyksen jälkeen oli selvää, että Irakilla ei ollut suuria määriä joukkotuhoaseita tai merkittävää joukkotuhoaseohjelmaa. Irakin valtiolla ei ollut myöskään yhteyttä terroristijärjestö al-Qaidaan. Sotaa vastustettiin ajan myötä yhä laajemmin. Sotaa vastustavat katsoivat Yhdysvaltain lisänneen harkitsemattomilla toimillaan inhimillistä kärsimystä Irakissa, vaikka Saddam olikin ollut julma diktaattori.

Sota jatkui hyökkäysvaiheen päätyttyä miehityksenä, terrori-iskuina ja sissisotana. Miehittävä liittouma hajotti Irakin armeijan, poliisivoimat ja suurimman osan hallinnosta. Irakilaiset ja ulkomailta Irakiin saapuneet kiihkosunnit räjäyttivät muun muassa šiiojen moskeijoita ja šiiojen kuolemanpartiot tekivät verisiä kostoiskuja sunneja vastaan. Sunnien, kurdien ja šiiojen vastarintaryhmät toimivat omilla tahoillaan Yhdysvaltojen johtamaa liittoumaa, Irakin hallitusta ja tilaisuuden tullen toisiaan vastaan.

Maassa toimi myös poliittisia kapinaryhmiä. Liittouma ja miehittäjien uudelleen perustama, kouluttama ja varustama Irakin armeija toimivat kaikkia vastarintaryhmiä vastaan. Irakin väkivalta rauhoittui hieman aiempia johtajia sovinnollisemman kenraali David Petraeuksen tultua Yhdysvaltojen miehitysjoukkojen johtoon, mutta jatkui kuitenkin myös seuraavinakin vuosina. Yhdysvaltain taisteluoperaatiot päättyivät virallisesti elokuussa 2010^[6] ja sotilaat palasivat kotimaahansa.^[7] Seuraavana vuonna myös Ison-Britannian joukot lähtivät maasta. Maahan jäi silti 50 000 yhdysvaltalaista sotilasta jälleenrakennus- ja neuvontatehtäviin.^[8] Kaikki yhdysvaltalaissotilaat poistuivat Irakista vuoden 2011 lopussa.

1. ↑ Kokkonen, Yrjö: Järjestö: Irakin sodassa kuollut 162 000 ihmistä Yle Uutiset. 2.1.2012. Viitattu 11.2.2020.
2. ↑ Kataja-Lian, Marika: Tutkimus: Lähes puoli miljoonaa ihmistä kuoli Irakin sodan vuoksi Yle Uutiset. 17.10.2013. Viitattu 11.2.2020.
3. ↑ Forces: U.S. & Coalition/Casualties CNN.com. Arkistoitu 2.2.2007. Viitattu 2.02.2007.
4. ↑ Scott & Ritter 2003^{lähde tarkemmin?}
5. ↑ Rekola, Juha: Sodan todellinen syy Maailman Kuvalehti. 25.2.2003. Viitattu 11.2.2020.
6. ↑ Obama's full speech: 'Operation Iraqi Freedom is over' NBC News. 31.8.2010. Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
7. ↑ Londoño, Ernesto : Operation Iraqi Freedom ends as last combat soldiers leave Baghdad  The Washington Post . 19.8.2010 . Viitattu 11.2.2020. (englanniksi)
8. ↑ Obama: Sota Irakissa on ohi  Iltalehti . 1.9.2010 . Viitattu 11.2.2020.