Back Isaacus Rothovius English Isaacus Rothovius French Ротовиус, Исак Russian Isak Rothovius Swedish
| Isaacus Rothovius | |
|---|---|
 Isaacus Rothovius, Gustaf Lundbergin vuonna 1764 maalaama kopio Jochim Neimanin vuonna 1652 maalaamasta muotokuvasta.v |
|
| Nyköpingin kirkkoherra | |
|
1604-1627
|
|
| Turun piispa | |
|
1627–1652
|
|
| Edeltäjä | Ericus Erici Sorolainen |
| Seuraaja | Aeschillus Petraeus |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] |
| Puoliso |
Anna Erikintytär Catharina |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Maisteri |
| Uskonto | Luterilaisuus |
Isaacus Birgeri (Isak Birgerinpoika) Rothovius (1. marraskuuta 1572 Angelstad, Småland[2] – 10. helmikuuta 1652[3]) toimi Turun piispana vuosina 1627–1652.[4]
Rothovius pani Suomen kirkossa toimeen ankaran kirkkokurin[5] ja järjesti seurakunnallisia oloja muun muassa aloittamalla kirkonkirjojen käytön.[6] Hän oli myös Turun akatemian ensimmäinen sijaiskansleri[7] ja toimi opetuksen parantamiseksi Suomessa.[8] Hänen aloitteestaan asetettiin myös raamatunsuomennoskomissio.[9] Suomessa ollessaan hän katsoi olleensa "skorpionien ja barbaarien keskellä".[10]
Rothoviuksen aikana hallintoa tehostettiin itsenäistämällä lukuisia kappeliseurakuntia itsenäisiksi kirkkoherran johtamiksi seurakunniksi, joihin Suomen paikallishallinto perustui maaseudulla vuoteen 1865 saakka, jolloin kunnallishallinto erotettiin evankelis-luterilaisten seurakuntien hallinnosta. Rothoviuksen seurakunnallinen järjestelytyö on vertaansa hakeva Suomen kirkon hallinnon historiassa.[11]
Poliittisesti katsoen Rothoviuksen ura palveli valtakunnan voimavarojen kokoamista uskonsodan luonteen saaneen kolmikymmenvuotisen sodan onnistumiseksi.[12] Kirkon ja uskonnon merkitys suurvallan luomisessa oli suuri ja juuri Rothoviuksen aikana valtio alkoi käyttää pappien palveluksia omien päämääriensä ajamiseen. Kirkko alkoi paljolti maallisen esivallan vaatimuksesta saarnata sanomaa, jonka keskeisinä viesteinä olivat kuuliaisuus esivaltaa kohtaan sekä synnin vahingollisuuden korostaminen: uhkaamalla kansaa synnin tuomalla kollektiivisella seuraamuksella se pystyttiin pitämään entistä paremmin kurissa.[13] Kirkko oli kruunulle korvaamaton apuri, sillä pappi sai tiedottaa hallituksen tärkeäksi katsomia asioita rahvaalle ja pappi sai täten toimia myös propagandistina. Näin toimi myös Rothovius, joka kaikin keinoin korosti kirkon ja kruunun yhteenkuuluvuutta ja maallisen esivallan toimien oikeutusta.[14]
- ↑ (sv) Svenskt biografiskt lexikon. Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Parvio, s. 19
- ↑ Parvio, s. 328
- ↑ Tietosanakirja, palsta 237
- ↑ Parvio, s. 329
- ↑ Laasonen, s. 160
- ↑ Suomen kansallisbiografia 8, s. 387
- ↑ Karonen, s. 282
- ↑ Tietosanakirja, palsta 238
- ↑ Nils Erik Villstrand: Valtakunnanosa, s. 23–28. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2012.
- ↑ Parvio, s. 170–176, 177
- ↑ Parvio, s. 220, 329
- ↑ Karonen, s. 243, 245, 246
- ↑ Karonen, s. 247–248
