Israelin puolustusvoimat | |
---|---|
Toiminnassa | 1948 alkaen |
Valtio | Israel |
Rooli | asevoimat |
Israelin puolustusvoimat (hepr. צבא ההגנה לישראל, Ts’va ha-hagana le-Jisra’el, engl. Israel Defense Forces, IDF) koostuu maavoimista, ilmavoimista ja merivoimista. Siitä käytetään usein lyhennettä צה"ל, Tsahal. Epävirallisten arvioiden mukaan vuonna 2004 Israelin puolustusvoimissa palveli 168 000 henkilöä, joista 107 500 oli asevelvollisia.
Naiset tulivat ensimmäisenä maana maailmassa Israelissa yleisen asevelvollisuuden piiriin. Israelissa asevelvollisia ovat juutalaiset miehet ja naiset sekä druusi- ja tšerkessimiehet, kun taas arabit ovat siitä vapautettuja.[1] Haredijuutalaisille, jotka opiskelevat Tooraa ješiva-koulussa, järjestetään vapautus, joka on herättänyt protesteja maallisempien juutalaisten keskuudessa. Palvelukseen astutaan 18-vuotiaana, ja palvelusaika on miehillä kolme vuotta ja naisilla 21 kuukautta. Naisten ei kuitenkaan tarvitse mennä armeijaan, jos he ovat naimisissa tai jos heillä on lapsi. Lykkäystä voidaan myöntää yliopisto-opiskelijoille. Asepalveluksen päätyttyä asevelvolliset siirretään reserviin, ja kaikki alle 51-vuotiaat reserviläiset suorittavat korkeintaan 39 päivää palvelusta vuosittain. Tätä aikaa voidaan kriisitilanteissa pidentää.
Osa sotilaista kuuluu rajavartiostoon, jonka tehtäviin nykyisin kuuluu myös siviilien turvallisuudesta huolehtiminen.[2]
2000-luvulla vanhoillisten juutalaisten osuus armeijan vahvuudesta on kasvanut, kun maan maallistuneen väestön suhtautuminen armeijaan on muuttunut kriittisemmäksi. Asiantuntija-arvioiden mukaan taistelujoukkojen upseereista puolet on ortodoksijuutalaisia, vaikka heidän osuutensa väestöstä on neljännes. Politiikan tutkija Yagil Levy katsoo, että ”uskonnollinen väestö on kehittymässä sekä kulttuurisesti että ideologisesti kriittiseksi massaksi armeijan sisällä”, mikä hänen mukaansa voi johtaa ongelmiin esimerkiksi, jos Israel päättää vetäytyä Länsirannalta. Tutkija Ephraim Ya’arin mukaan uhkakuvat ovat liioiteltuja.[3]