Itsemurha

Édouard Manet, Itsemurha, 1877–1881.

Itsemurha eli suisidi (lat. suicidium)[1] tarkoittaa itsensä tarkoituksellista surmaamista.[2] Itsemurhan taustalla on usein erilaisia sairauksia, kuten masennusta tai kipusairauksia. Yksinäisyys, taloudelliset vaikeudet tai suuret elämänmuutokset, kuten avioero tai leskeksi jääminen voi vaikuttaa negatiivisesti mielentilaan, joka johtaa itsemurhaan. Monilla itsemurhaa yrittävillä ongelmat ovat kasautuneet, ja itsemurha on yleisempää heikko-osaisten ja syrjintää kohtaavien ihmisten keskuudessa.

WHO:n mukaan maailmassa tehdään vuosittain noin 800 000 itsemurhaa. Yleisimmät tekotavat ovat hirttäytyminen, myrkyttäytyminen torjunta-aineilla ja ampuminen[3].

Globaali itsemurhakuolleisuus on keskimäärin 0,1 promillea vuodessa[4]. Pieni- ja keskituloiset maat, kuten Lesotho, Guyana, Swazimaa, Kiribati, Mikronesia ja Suriname dominoivat itsemurhatilastojen kärkikymmenikköä vuonna 2019. Etelä-Korea oli sijalla 4 ja Liettua sijalla 7. Lesothon väestöstä 0,7 promillea teki itsemurhan ja venäläisistä 0,3 promillea.[5] Yhdysvalloissa vastaava luku oli 0,15 ja Suomessa 0,14 promillea[6].

Itsemurhia tehdään kaikissa ikävaiheissa. Suomessa itsemurhan tehneiden keski-ikä on noin 48 vuotta.[7]

Itsemurhayritykset ovat noin 30 kertaa yleisempiä kuin itsemurhat[8], mutta moni itsemurhaa yrittänyt onnistuu myöhemmin riistämään henkensä. Noin 7–10 prosenttia itsemurhaa yrittävistä onnistuu teossaan; miehet onnistuvat naisia useammin.

Itsemurhaan on historiallisesti suhtauduttu kielteisesti, ja siihen liittyy edelleen stigmaa. Alle 40 valtiossa on kansallinen ohjelma itsemurhien ehkäisemiseksi, ja monissa valtioissa itsemurhan yrittäminen on edelleen rikos, vaikka siitä ei useinkaan rankaista. Itsemurha on kuitenkin hyväksytty tietyissä tilanteissa ja tietyissä kulttuureissa. Hindulaisuuteen on esimerkiksi kuulunut sati-niminen seremonia, jossa leskinainen tekee enemmän tai vähemmän vapaaehtoisen itsemurhan. Japanissa seppukussa puolestaan samurai murhasi itsensä rituaalisesti. Terroristit ovat käyttäneet itsemurhaiskuja ja monet kultit ovat suorittaneet joukkoitsemurhia.

  1. itsemurha Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 26.4.2021.
  2. Itsemurha Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone. Viitattu 1.1.2015.
  3. Silke Bachmann: Epidemiology of Suicide and the Psychiatric Perspective. International Journal of Environmental Research and Public Health, 6.7.2018, 15. vsk, nro 7, s. 1425. PubMed:29986446. doi:10.3390/ijerph15071425. ISSN 1660-4601. Artikkelin verkkoversio.
  4. With one suicide every 40 seconds, WHO urges action | The Japan Times web.archive.org. 30.6.2020. Viitattu 12.9.2023.
  5. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Rankings ei löytynyt
  6. List of countries by suicide rate. Wikipedia, 5.8.2023. Artikkelin verkkoversio. en
  7. Kati Taskinen: Tilastokeskus - 6. Itsemurhien määrä väheni hieman edellisvuodesta www.stat.fi. Viitattu 12.9.2023.
  8. Silke Bachmann: Epidemiology of Suicide and the Psychiatric Perspective. International Journal of Environmental Research and Public Health, 6.7.2018, 15. vsk, nro 7, s. 1425. PubMed:29986446. doi:10.3390/ijerph15071425. ISSN 1660-4601. Artikkelin verkkoversio.

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy