Jaakkima

Tämä artikkeli käsittelee Laatokan Karjalan kuntaa. Jaakkima on myös miehen etunimi.
Jaakkima
Jakimvaara
Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle

sijainti

Lääni Viipurin lääni
Maakunta Karjalan historiallinen maakunta
Kihlakunta Kurkijoen kihlakunta
Kuntanumero 162
Perustettu 16471
Lakkautettu 1948
(luovutettu Neuvostoliitolle 1944)
Pinta-ala 501,9 km²
Väkiluku 8 503  [1]
(1939)
väestötiheys 16,9 as./km²

1 Muodostettiin Sorolan veropiirin alueesta

Näköala Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar 1800-luvun puolivälissä.

Jaakkima (ruots. Jakimvaara) on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliittoon 1940 liitetyllä alueella. Kunnan pinta-ala oli 501,9 km², ja sen asukasluku vuonna 1939 oli 8 503. Lahdenpohjan kauppala sijaitsi kunnan sisällä Laatokan rannalla. Pääasiallinen elinkeino oli maatalous, josta sai elantonsa 75 % kunnan asukkaista. Käsityöammatit ja teollisuus työllistivät noin 12 % väestöstä. Lukuisat kotitarvesahat, myllyt, nahkatehdas Metsämiklissä, lastuvillatehdas Nivalla ja tiilitehtaat Miklissä ja Kalinkummussa olivat pienimuotoista teollisuutta Jaakkimassa. Annalan Saha ja puutalotehdas Sorolan kylässä. Se työllisti noin 100 henkeä ja valmisti Suomen ensimmäiset puuelementtitalot ja harjoitti myös vientiä. Lahdenpohjan kauppalassa suurin työllistäjä oli Laatokan Puu ja vaneritehdas.

Jaakkiman evankelisluterilainen seurakunta perustettiin 1600-luvun alkupuolella. Ensimmäinen kirkkoherra oli nimeltään Simon Paganus. Jo ennen luterilaista aikaa Jaakkimassa oli kreikkalaiskatolinen usko ja kirkko Sorolan saaressa ja Miklissä. Miklissä oli ortodoksinen kirkko Kirkkolammen rannalla, ja ortodoksit kuuluivat hallinnollisesti Sortavalan kreikkalaiskatoliseen seurakuntaan. Lahdenpohjan kauppalan evankelis-luterilaiset kuuluivat Jaakkiman seurakuntaan myös kuntaeron jälkeen. Jaakkimassa vaikuttivat myös helluntailaiset ja adventtikirkko.

Jaakkiman Yhteiskoulu (JYK) perustettiin vuonna 1919. Ensimmäiset ylioppilaat kirjoittivat vuonna 1937. Yhteiskoulu jäi talvisodan evakkoon Nokialle, jossa siitä tuli Nokian yhteiskoulu. Jatkosodan aikana JYKin tehtävää jatkamaan perustettiin Lahdenpohjan keskikoulu, joka toimi vuosina 1942–1944. Jaakkiman Kristillinen Kansanopisto perustettiin 1929. Sen upea opistorakennus on edelleen olemassa Lahdenpohjassa ja jatkaa kurssimuotoista opetusta nuorisolle. Jaakkiman Kristillinen Kansanopisto oli talvisodan evakossa Heinolassa ja jatkosodan jälkeen se toimi Lemillä, kunnes sai omat uudet toimitilat Ruokolahdella, jossa se jatkoi toimintaansa Jaakkiman kristillisen opiston nimellä. Jaakkimassa oli myös miesteollisuuskoulu Metsämiklin kylässä kansakoulun naapurissa. Se koulutti nuoria miehiä puusepän ammattiin.

Sodan jälkeen pääosa jaakkimalaisista sijoitettiin Etelä-Pohjanmaalle Seinäjoen ympäristöön.

Jaakkiman perinnevaakuna.
  1. Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy