Jaakobin tikapuut tarkoittaa tikkaita, jotka Vanhan Testamentin patriarkka Jaakob näki unessa paettuaan veljeään Esauta. Tarina kerrotaan 1. Mooseksen kirjan luvussa 28. Unessa Jumala lupasi Jaakobille perintöosaksi maan, jolla hän lepäsi. Aamun valjettua Jaakob otti päänalusenaan olleen kiven, pystytti sen "todistuskiveksi" nimeltä Yegar Sahaduta[1] ja antoi paikalle nimen Bethel eli Jumalan talo (1. Moos, 27:10–22).[2]