opiskelleita suomalaisia
Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré
Jacob Rijf (17. heinäkuuta 1753 Pietarsaari – 25. joulukuuta 1808 Tukholma) oli suomalainen kirkonrakentaja ja rakennusmestari.
Jacob Rijf syntyi kirkonrakentajasukuun ja lienee oppinut ammatin jo isältään kirkonrakentaja Thomas Rijfiltä. 1700-luvun lopulla itseoppineiden käsityöläismestarien oli yhä vaikeampaa saada merkittäviä kirkonrakennustöitä, niinpä Jacob Rijf hakeutui arkkitehtikoulutukseen Tukholmaan. Hän oli ensimmäinen suomalainen, joka opiskeli Tukholman Taideakatemian arkkitehtikoulussa. Hän opiskeli koulussa vuosina 1783–1784 tunnettujen ruotsalaisten arkkitehtien Carl Fredrik Adelcrantzin ja Olof Tempelmanin johdolla.[1] Hän oli myös viimeinen kansanrakentaja, sillä 1800-luvulta alkaen mestarien oli rakennettava kirkot arkkitehdin piirustusten mukaan.[2]
Opiskeluvuotensa jälkeen Rijf otti ensimmäiseksi tehtäväkseen Luodon kirkon. Hän sai poikkeusluvan sen tekemiseen puusta, jota hän sai käyttää myös muissa samantyyppisissä kirkoissa.[2] Vuonna 1785 hänet otettiin Västerbottenin lääninrakennusmestariksi. Hän suunnitteli useita kirkkoja sekä Pohjanmaalle että Västerbotteniin. Rijfin suunnittelemista rakennuksista tärkein lienee Skellefteån maaseurakunnan kirkko. Sen on sanottu olevan "Ruotsin uusantiikin karakteristisin ja monumentaalisin kivikirkko".[1]
Kungsholmin kirkon uusimissuunnitelmat vuodelta 1808 jäivät Jacob Rijfin viimeiseksi työksi. Hän menehtyi Tukholmassa yhdessä isänsä kanssa kovaan kuumetautiin kesken tornin rakennustöiden.[3]
- ↑ a b von Bonsdorff, Bengt et al.: Suomen taiteen historia, s. 115-116. Helsinki: Schildts Kustannus Oy, 1998. ISBN 951-50-0920-0
- ↑ a b Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 228. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0
- ↑ Nikula, Riitta: Rakennettu maisema, s. 59–60. Otava, 1993. ISBN 951-1-12533-8