1970 FIFA World Cup | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Joukkueet | 16 | ||||||
70 karsijasta | |||||||
Isäntämaa | Meksiko | ||||||
Ajankohta |
31. toukokuuta – 21. kesäkuuta 1970 |
||||||
Mitalistit | |||||||
– Kultaa | Brasilia | ||||||
– Hopeaa | Italia | ||||||
– Pronssia | Länsi-Saksa | ||||||
Ottelut | 32 | ||||||
Maalit | 95 (2,97 ottelua kohti) | ||||||
Yleisö | 1 603 975 (52 124 ottelua kohti) | ||||||
Maalintekijä | Gerd Müller (10 maalia) | ||||||
|
Vuoden 1970 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut pelattiin Meksikossa. Kerta oli ensimmäinen, jolloin turnausta ei pelattu Euroopassa tai Etelä-Amerikassa. Turnauksen karsintoihin osallistui 75 maata, joista 14 selviytyi MM-turnaukseen.[1] Meksikon turnaus oli ensimmäinen, jota voitiin seurata väritelevisiosta. Avausottelua Meksikon ja Neuvostoliiton välillä raportoitiin katsoneen television välityksellä 800 miljoonaa katsojaa. Television myötä jalkapallo oli siirtymässä uudelle aikakaudelle.[2] Ensimmäistä kertaa ottelut pelattiin virallisella kisapallolla. Urheiluvälinevalmistaja Adidas oli luonut turnausta varten Telstar kisapallon.[1]
Kaksi uutta sääntöä otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa Meksikon MM-kisoissa. Pelaajavaihtoja, joita ei aiemmin ollut sallittu, oli nyt mahdollista tehdä ottelussa kaksi per joukkue. Toinen uusi sääntö oli punaisen ja keltaisen kortin. Kortteja oli käytetty jo aiemmin vuoden 1968 olympiaturnauksessa. Tuomari Kurt Tschenscher näytti ensimmäisen historiallisen keltaisen kortin Meksikon ja Neuvostoliiton välisessä avausottelussa. Huolimatta siitä, että punaista korttia ei ole käytetty aiemmin MM-kisoissa, oli kuitenkin ulosajoja nähty aiemminkin. Punaista korttia ei kuitenkaan Meksikon turnauksessa käytetty kertaakaan.[1]
Maailmanmestaruuden voitti Brasilia voitettuaan loppuottelussa Italian maalein 4–1.[1]