Jallahti

Jallahti Я́лгуба, Jalguba
Jallahti
Koordinaatit: 61°53′4″N, 34°33′10″E
Valtio	Venäjän federaatio
Tasavalta	Karjalan tasavalta
Piiri	Äänisenrannan piiri
Kunta	Järventakuinen
Hallinto
– Asutustyyppi	kylä
Väkiluku (2012)	155
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Jallahti^[1] (ven. Я́лгуба, Jalguba) on kylä Karjalan tasavallan Äänisenrannan piirin Järventakuisen kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Äänisen samannimisen lahden rannalla 9 kilometriä Järventakuisesta koilliseen^[2]. Kylässä on 155 asukasta (vuonna 2012)^[3].

Historiallinen Venäjän keisarikunnan Jallahden kunta sijaitsi Äänisjärveen pistävällä niemimaalla Petroskoin koillispuolella. Se kuului Aunuksen kuvernementin Petroskoin kihlakuntaan. Jallahden kunta rajoittui pohjoisessa Kontupohjan kuntaan, idässä ja etelässä Ääniseen ja lännessä Suojun kuntaan. Kuntaan kuului myös Suisaari Äänisjärven rannikolla. Jallahden kunnan kylistä merkittävimmät olivat Jallahti, Järventaus ja Solomanni. Kunta lakkautettiin 1920-luvulla ja liitettiin osaksi Äänisenrannan piiriä. Jatkosodan aikana alue oli Suomen miehittämä.

Nykyään kylässä on lähinnä vapaa-ajan asutusta. Sen kautta kulkee Solomannin ja Suisaaren välinen maantie. Jallahdesta on linja-autoyhteys Järventakuiseen ja Petroskoihin. Äänisen rannalla on laivalaituri.^[4] Kylässä toimii karjatila, puutavaravarasto^[5] ja talviurheilukeskus^[6]. Palveluihin kuuluu kulttuuritalo, kirjasto, posti ja pari kauppaa^[7].

Jallahdella on historiallisen asutuksen status. Kylässä on useita 1800–1900-lukujen vaihteen asuinrakennuksia sekä 1900-luvun alusta peräisin oleva hautausmaan tsasouna.^[8] Lähistöllä sijaitsee useita lomakyliä^[6]. Jallahden rannoille suunnitellaan visakoivun suojelualuetta^[9].

1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 78. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio.
2. ↑ Generalnyi plan, s. 10.
3. ↑ Generalnyi plan, s. 21.
4. ↑ Generalnyi plan, s. 20.
5. ↑ Generalnyi plan, s. 28.
6. ↑ ^{a b} Generalnyi plan, s. 22.
7. ↑ Generalnyi plan, s. 21–22.
8. ↑ Generalnyi plan, s. 19.
9. ↑ Generalnyi plan, s. 47–48.