James Clerk Maxwell

James Clerk Maxwell
Henkilötiedot
Syntynyt13. kesäkuuta 1831
Edinburgh, Skotlanti
Kuollut5. marraskuuta 1879
Cambridge, Englanti
Kansalaisuus Skotlanti Skotlantilainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot Cambridgen yliopisto
Väitöstyön ohjaaja William Hopkins
Oppilaat Arthur Schuster, John Ambrose Fleming, John Henry Poynting ja Richard Glazebrook
Tutkimusalue Fysiikka, matematiikka
Tunnetut työt Maxwellin yhtälöt
Palkinnot Rumford-mitali
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

James Clerk Maxwell (13. kesäkuuta 1831 Edinburgh5. marraskuuta 1879 Cambridge)[1] oli skotlantilainen fyysikko.[2] Hän kehitti Maxwellin yhtälöt, jotka kuvaavat sähköisten ja magneettisten kenttien käyttäytymistä ja vuorovaikutusta. Lisäksi hän johti kaasumolekyylien nopeuksien jakaumalain, joka on kineettisen kaasu­teorian perusta.[3] Maxwell oli Penicuikin nuoremman Clerk-suvun haaran viimeinen edustaja.

Maxwellia on yleensä pidetty Newtonin ja Einsteinin välisen ajan suurimpana fyysikkona[3]. Kaikista 1800-luvun tiedemiehistä hänellä oli eniten vaikutusta 1900-luvun fysiikkaan, sillä hänen on katsottu raivanneen tietä sekä suhteellisuusteorialle että kvanttimekaniikalle.[4]. Vuonna 1931 Maxwellin syntymän satavuotisjuhlilla Einstein kuvasi Maxwellin töitä ”kaikkein syvällisimmiksi ja kaikkein antoisimmiksi, mitä fysiikka on kokenut sitten Newtonin”.

Algebrallinen matematiikka geometrian elementeillä on piirre, joka esiintyy paljon Maxwellin töissä. Maxwell osoitti, että sähköinen ja magneettinen voima ovat kaksi toisiaan täydentävää näkökantaa sähkömagnetismille. Hän osoitti, että sähkö- ja magneettikenttä etenevät avaruuden läpi aaltomuodossa vakio valonnopeudella 3,0 · 108 m/s. Hän myös esitti, että valo on sähkömagneettista säteilyä.[3]

Tieteellinen johdannaisyksikkö maxwell (Mx), jolla magneettista vuota mitataan (lyhennetään yleensä Φ), on nimetty hänen kunniakseen. Vuorijono Venuksessa, Maxwell Montes, on nimetty hänen mukaansa,[5] kuten myös James Clerk Maxwell -teleskooppi, joka on halkaisijaltaan 15 metriä ja maailman suurin alimillimetritaajuksien radioteleskooppi.

  1. James Clerk Maxwell
  2. Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia, s. 185–195. "Maxwell", "Varhaisia tutkimuksia", "Maxwellin kenttäteoria". Helsinki: Otatieto, 2009. ISBN 978-951-672-358-0.
  3. a b c Hart 1979, s. 142–144
  4. von Baeyer 2000, s. 91
  5. Karttunen et al. 1984, s. 212

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by Tubidy