Back Jammu Kashmir ACE ጃሙና ካሽሚር Amharic जम्मू और कश्मीर ANP جامو وكشمير (ولاية) Arabic জম্মু আৰু কাশ্মীৰ Assamese Jammu y Caxmir AST Cammu və Kəşmir Azerbaijani جامو و کشمیر AZB Джаму і Кашмір Byelorussian Джаму і Кашмір BE-X-OLD
| Jammu and Kashmir مقبوضہ کشمیر |
|
|---|---|
| Intian osavaltiot ja territoriot | |
 |
|
_(disputed_hatched).svg) Sijainti |
|
| Valtio | Intia |
| Osavaltioksi | 26. lokakuuta 1947 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | |
| – suurin kaupunki | Srinagar |
| – osavaltion pääministeri | ei valittu |
| Pinta-ala | 222 236 km² |
| Väkiluku | 12 541 302 (2 011) (18.) |
| – väestötiheys | 100 as./km² |
| Kielet | Urdu, kašmir ja englanti |
| Lyhenteet | |
| – ISO 3166 | IN-JK |
Jammu ja Kashmir (dogriksi जम्मू और कश्मीर, urduksi مقبوضہ کشمیر) on Intian pohjoisin liittoterritorio ja entinen osavaltio. Sen pääkaupunki ja suurin kaupunki on Srinagar. Jammu ja Kashmir jakautuu kolmeen alueeseen: Jammuun, Kashmiriin ja Ladakhiin. Osavaltiosta on sodittu useita kertoja Intian ja Pakistanin välillä. Jammun ja Kashmirin asukasluku on noin 12 541 302 (2011).[1]
Intian presidentti Ram Nath Kovind lakkautti 5. elokuuta 2019 asetuksellaan perustuslain vuonna 1949 laaditun 370. artiklan, joka myönsi alueelle osavaltion aseman ja laajan autonomian. Alue jaetaan kahdeksi liittoterritorioksi, Jammu ja Kashmiriksi sekä Ladakhiksi, jotka ovat Delhin keskushallinnon alaisuudessa.[2]
Jammun ja Kashmirin alueesta suurin osa on vuoristoa, joka kuuluu Himalajan länsiosaan. Se voidaan jakaa lounaasta koilliseen seitsemään vyöhykkeeseen: tasangot, kukkulat, Pir Panjalin vuoret, Kashmirin laakso, Himalaja, Induksen ylävirran laakso ja Karakoramin vuoret. Ilmasto muuttuu lounaisosan tasankojen subtrooppisesta koillisosan vuoristoilmastoon. Lounaassa sataa vuosittain yli 1100 mm, koillisessa vain 75 mm. Alue on seismisesti aktiivista, pieniä järistyksiä tulee usein. Suuri maanjäristys, jonka keskus oli Pakistanin puolella, aiheutti tuhoja vuonna 2005.[3]
Osavaltion asukkaiden etninen tausta, kieli ja uskonto vaihtelevat alueelta toiselle. Muslimeita on enemmän kuin muualla Intiassa, noin kaksi kolmasosaa. Muista suuri osa on hinduja, mutta alueella on myös pienet sikhi- ja buddhalaisvähemmistöt.[3]
Pääosa väestöstä harjoittaa omavaraisviljelyä pengerretyillä rinnepelloilla. Riisi on tärkein viljelyskasvi.[3]
- ↑ India citypopulation.de. Viitattu 25.10.2013.
- ↑ Al Jazeera: Kashmir special status explained: What are Articles 370 and 35A? 5.8.2019. aljazeera.com. Viitattu 5.8.2019.
- ↑ a b c Jammu and Kashmir Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.10.2013.