Jana (geometria)

Jana on geometriassa kahden erillisen pisteen suorasta erottama osa, johon kuuluvat kaikki pisteiden väliset suoran pisteet. Erillisiä pisteitä kutsutaan janan päätepisteiksi ja päätepisteiden välissä olevia pisteitä kutsutaan sisäpisteiksi. Janalla on suoran ominaisuuksia, mutta uutena ominaisuutena sillä on sen äärellinen pituus.^[1]

Suomen matemaattisessa kielessä jana on varattu suorista erotetuille osille. Jos ympyrän kehältä erottaa kahdella pisteellä kehän osan, kutsutaan sitä kaareksi, ja jos kaksi pistettä erottaa yleisestä käyrästä osan, voidaan tätä kutsua esimerkiksi käyrän osaksi, mutta ei kuitenkaan janaksi.^[2][3]

Esimerkiksi monikulmioiden reuna rajoittuu murtoviivaan, joka muodostuu päätepisteistään toisiinsa kytketyistä janoista eli sivuista. Monikulmion kärjet voidaan yhdistää muihinkin kuin vierekkäisiin kärkiin, jolloin näin syntyviä janoja kutsutaan lävistäjiksi.^[4]

Janaa, jonka päätepisteet ovat A ja B ja jota kutsutaan "jana AB", merkitään ${\displaystyle {\overline {AB}}}$ tai ${\displaystyle AB}$. Kirjainten järjestys ei merkitse samalla tavalla suuntaa kuin suunnatulla janalla tai vektorilla.^{[1][2][5][2][4]}

1. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä LineSegment ei löytynyt
2. ↑ ^{a b c} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä v1 ei löytynyt
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä v5 ei löytynyt
4. ↑ ^{a b} Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä v22 ei löytynyt
5. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti;viitettä Line ei löytynyt