Jeesuksen viimeinen ateria

Fritz von Uhden maalaus vuodelta 1886.

Jeesuksen viimeinen ateria on Uudessa Testamentissa kuvattu tilanne, jossa Jeesus syö viimeisen kerran illallista opetuslastensa kanssa. Tapahtuma mainitaan kaikissa evankeliumeissa, joskin kertomukset ovat hieman erilaisia. Matteus, Markus ja Luukas kertovat, että ateria oli juutalaisen pääsiäisen, eli pesahin, juhla-ateria. Johanneksen mukaan ateria kuitenkin vietettiin jo ennen pääsiäisateriaa.[1] Ruokailun yhteydessä Jeesus pesee opetuslasten jalat, asettaa ehtoollisen sakramentin ja ennustaa Juudaksen pettävän hänet. Tapahtumien järjestyksestä tai päivämääristä ei kertomusten erojen vuoksi ole yksimielisyyttä.[2]

Varhaiset kristityt alkoivat todennäköisesti viettää muistoateriaa hyvin pian Jeesuksen kuoleman jälkeen. Noin vuonna 55 jaa. kirjoitetussa Korinttilaiskirjessä Paavali viittaa jo silloin olemassa olleeseen korinttolaisten perinteeseen ja muistuttaa korinttolaisia siitä, miten ateriaa tulisi hänen mielestään viettää. Nykyään miljoonat kristityt ympäri maailman muistavat ateriaa joka viikko erilaisissa jumalanpalveluksissa, messuissa ja ehtoollistilaisuuksissa.[1]

Aihe on ollut hyvin suosittu taiteessa, ja yksi kuuluisimmista teoksista on Leonardo da Vincin seinämaalaus Pyhä ehtoollinen, joka sijaitsee Santa Maria delle Grazien kirkossa Milanossa.[2]

  1. a b Humphreys, Colin J.: The Mystery of the Last Supper – Reconstructing the Last Days of Jesus, s. 4-6 ja 26-33. New York: Cambridge Universty Press, 2011. ISBN 978-0-521-73200-0 (englanniksi)
  2. a b Mershman, Francis: “The Last Supper”, kirjassa The Catholic Encyclopedia. Vol. 14. New York: Robert Appleton Company, 1912. The Last Supper (viitattu 25.12.2014). (englanniksi)

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by razib.in