Back John Cale Afrikaans ጆህን ከይል Amharic John Cale AN جون كيل Arabic جون كيل ARZ John Cale AST جان کیل AZB John Cale BAR Джон Кэйл Byelorussian John Cale Breton
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Vain 1 detalji lähteistetty. |
| John Cale | |
|---|---|
.jpg) John Cale vuonna 2006 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. maaliskuuta 1942 |
| Ammatti | laulaja-lauluntekijä, muusikko, säveltäjä, laulunkirjoittaja, tuottaja |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1965– |
| Tyylilajit | taiderock, klassinen, experimental rock, protopunk, drone, folk rock |
| Soittimet | mm. alttoviulu, urut, piano, cembalo, koskettimet, basso, kitara, mellotron, celesta, saksofoni |
| Yhtyeet |
Theater of Eternal Music The Velvet Underground |
| Levy-yhtiöt | Columbia, Reprise, Island, SPY, Ze, Beserkley, A&M, Rhino, Domino, Double Six |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| john-cale.com | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
John Davies Cale (s. 9. maaliskuuta 1942) on walesilaissyntyinen muusikko ja tuottaja. Klassisen musiikkikoulutuksen saanut Cale osoittautui jo varhain lupaavaksi kyvyksi: jo 8-vuotiaana hän pääsi esittämään sävellyksiään BBC:n radioon. Myöhemmin avantgardesta kiinnostunut Cale pääsi säveltäjä John Cagen oppiin.
1960-luvulla Cale muutti New Yorkiin, jossa Lou Reed värväsi hänet basisti/viulistiksi taiteelliseen rockyhtye The Velvet Undergroundiin. Yhtyeen riveissä Cale oli mukana tekemässä kahta lp-levyä, jotka olivat nimiltään The Velvet Underground and Nico (1967) ja White Light/White Heat (1968). Riitaannuttuaan Reedin kanssa Cale joutui jättämään The Velvet Undergroundin. Hän totesi myöhemmin ettei "yhtye ikinä lunastanut kahdella ensimmäisellä levyllä annettuja lupauksia".
The Velvet Undergroundin jälkeen Cale toimi myös tuottajana monilla tunnetuilla rocklevyillä, kuten garage rock -yhtye The Stoogesin debyyttialbumilla, Patti Smith Groupin Horsesilla, The Modern Loversin debyyttialbumilla ja useilla Nicon levyillä. Tämän ohella hän teki useita soololevyjä. Calen parhaimmistoon lukeutuvalla lp-levykolmikolla Fear, Slow Dazzle ja Helen of Troy soitti useita Roxy Musicista tuttuja muusikoita, joista erityisesti Brian Eno on ollut tärkeä yhteistyökumppani Calen uralla.
Calen albumi Paris 1919 (1973) valittiin vuonna 2005 julkaistuun hakuteokseen 1001 albumia jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään[1].
Ensimmäisen kerran Cale esiintyi Suomessa kesällä 2006, Tavastia-klubilla, ja myöhemmin vielä Seinäjoen Provinssirockissa.
- ↑ Dimery, Robert (toim.): 1001 Albums You Must Hear Before You Die. Cassell Illustrated, 2005. ISBN 1-84403-392-9.