John McLaughlin | |
---|---|
John McLaughlin esiintymässä Mir Gitary -festivaalilla vuonna 2014. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 4. tammikuuta 1942 |
Ammatti | muusikko, säveltäjä |
Muusikko | |
Taiteilijanimi | Mahavishnu |
Aktiivisena | 1965– |
Tyylilajit | jazz, fuusiojazz, jazz-rock |
Soittimet | kitara |
Yhtyeet | Mahavishnu Orchestra |
Levy-yhtiöt | Columbia Records |
Aiheesta muualla | |
www.johnmclaughlin.com | |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
John McLaughlin (s. 4. tammikuuta 1942 Yorkshire) on englantilainen jazz-kitaristi, joka tunnetaan erityisesti jazz-rockia edustavista Mahavishnu Orchestransa levyistä 1970-luvun alusta. Hän on arvostetuimpia eurooppalaisia jazz-muusikoita.
Vuonna 1969 McLaughlin äänitti ensimmäisen sooloalbuminsa, Extrapolationin, Tony Oxleyn, Brian Odgesin ja John Surmanin kanssa, jossa esiintyi jo monia hänen tyypillisiä musiikillisia piirteitään, kuten nopea ja tarkka soitanta ja harvinaisten tahtilajien kuten 13/8:n käyttö. Kuten hän on siteerannut itseään useissa kitaraoppikirjoissa, hän osaa kaiken lähde? kitaraskaaloja myöten ja nimittääkin itseään skaalamaisteriksi. Debyyttilevyn jälkeen McLaughlin muutti Yhdysvaltoihin, jossa hän liittyi nuoren rumpali Tony Williamsin Lifetime-yhtyeeseen. Kuultuaan rumpalinaan toimineen Williamsin yhtyeen levyä, Miles Davis halusi McLaughlinin myös omaan kokoonpanoonsa. McLaughlinia kuullaan esimerkiksi Davisin uraauurtavilla albumeilla In a Silent Way ja Bitches Brew.
Useiden muiden Miles Davisin kanssa levyttäneiden nuorten ja lahjakkaiden muusikoiden tapaan, McLaughlin perusti 1970-luvun alussa oman fuusioyhtyeensä, Mahavishnu Orchestran. Monikansalliseen yhtyeeseen kuuluivat alun perin yhdysvaltalainen viulisti Jerry Goodman, tšekkiläinen kosketinsoittaja Jan Hammer, panamalainen rumpali Billy Cobham ja irlantilainen basisti Rick Laird. Yhtyeestä tuli Weather Reportin ja Return to Foreverin ohella 1970-luvun johtava fuusioyhtye. Erityisesti yhtyeen ensimmäisen kokoonpanon aikana tehdyt The Inner Mounting Flame (1971) ja Birds of Fire (1972) ovat jääneet klassikkolevyjen asemaan.
Mahavishnu Orchestran musiikissa yhdisteltiin ennennäkemättömällä tavalla jazzia, klassista musiikkia, rockia ja intialaista musiikkia. Lopputulos ei muistuttanut jazzia, vaan soundit toivat mieleen pikemmin psykedeelisen rockin. Yhtyeen hajoamisen jälkeen McLaughlin perusti akustisen Shakti-orkesterin, jota pidetään yhtenä ensimmäisistä ”maailmanmusiikkia” soittaneista yhtyeistä. McLaughlin oli näihin aikoihin intialaisen gurun Sri Chinmoyn seuraaja ja muutti nimensä Mahavishnu John McLaughliniksi. Vuonna 1973 hän äänitti toisen Sri Chimoyn oppilaan, Carlos Santanan, kanssa uskonnollishenkisen albumin, Love Devotion Surrender, joka sisältää muun muassa John Coltranen kappaleet ”A Love Supreme” ja ”Naima”. Myöhemmin molemmat kitaristit jättivät Sri Chinmoyn.
1980-luvun alussa McLaughlin työskenteli yhdessä flamenco-kitaristi Paco de Lucían ja Al Di Meolan kanssa kitaratriona, jossa soittajien edustamia erilaisia musiikkityylejä yhdisteltiin rohkeasti levyillä Friday Night in San Francisco (1981) ja Passion, Grace and Fire (1983). Trio kokoontui uudelleen vuonna 1996 The Guitar Trio -levyä ja -maailmankiertuetta varten.