John Wilmot | |
---|---|
John Wilmot |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | John Wilmot, Rochesterin 2. jaarli |
Syntynyt | 10. huhtikuuta 1647 |
Kuollut | 26. heinäkuuta 1680 (33 vuotta) |
Kansalaisuus | Englanti |
Ammatti | kirjailija, hovimies |
Kirjailija | |
Äidinkieli | englanti |
Tuotannon kieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
John Wilmot, Rochesterin 2. jaarli (10. huhtikuuta 1647 Ditchley, Oxfordshire – 26. heinäkuuta 1680 Woodstock Park) oli englantilainen runoilija ja hovimies, tunnettu holtittomista elämäntavoistaan ja riettaista runoistaan.[1]
Oxfordissa opiskeltuaan Wilmot matkusti Ranskaan ja Italiaan. Hän palasi kotimaahan 1664 ja sai hyvän vastaanoton Kaarle II:n hovissa. Hollantia vastaan käydyn sodan aikana hän osallistui 1665 Bergenissä retkeen hollantilaisia aluksia vastaan ja osoitti 1666 rohkeutta meritaistelussa hollantilaisia vastaan Englannin kanaalissa. Hänen maineensa perustuu kuitenkin ennen kaikkea siihen, että hänen elämäntyylinsä oli jopa Kaarle II:n hoviin nähden holtitonta, äärimmäisen huikentelevaista, mutta myös hänen runoihinsa.[1]
Wilmot joutui usein kuninkaan epäsuosioon, mutta sai aina palata armoihin, vaikka oli tätä kohtaan sarkasmeissaan säälimätön. Häneltä on peräisin esimerkiksi tunnettu Kaarlea koskeva arvio, että tämä "ei koskaan sanonut mitään tyhmää eikä koskaan tehnyt mitään viisasta".[1]
Huonojen elämäntapojensa vuoksi Wilmot oli fyysisesti surkeassa kunnossa, kun hän vetäytyi viimeisiksi elinvuosikseen maaseudulle. Vähän ennen kuolemaansa piispa Burnetin kanssa käymissään hengellisissä keskusteluissa hän osoitti katuvansa hukkaan mennyttä elämäänsä. Burnet on kuvannut tätä kääntymystä suositussa kirjasessaan Some passages of the life and death of John, earl of Rochester (1680).[1][2]
Wilmotin runoissa on nokkeluutta ja eleganssia mutta niistä puuttuu todellista tunnetta. Taitavimpia ovat hänen satiirinsa, jotka on julkaistu myöhemmin uudestaan teoksessa Bibliotheca curiosa. I (1885), ja niistä "Satire against mankind" nousee kunniapaikalle. Monet hänen runonsa ovat niin rivoja, että niitä on julkaistu vain erikoispainoksissa. Hänen teostensa täydelliset editiot ovat Poetical works of the earl of Rochester (1731–1732). Perheen sisäisessä kirjeenvaihdossa Familiar letters (1686) hän näyttäytyy puolisona ja isänä paremmassa valossa kuin mitä voisi odottaa aikalaisten muistelmien kertomusten perusteella.[1]