Joukkoliike

Joukkoliike on suuren joukon mukaansa tempaava liike, jonka tavoitteena on tavallisesti yhteiskunnan muuttaminen.^[1] Joukkoliikkeet voi jakaa yleisiin ja erityisiin joukkoliikkeisiin.

Yleiset joukkoliikkeet eli kulttuuritrendit ovat organisoimattomia muutosprosesseja, jotka johtavat pitkäaikaisiin ajattelutapojen ja arvostusten muutoksiin. Aluksi taloudessa ja väestöryhmien suhteissa tapahtuneita muutoksia seuraa muutospaineiden voimistuminen. Esiin astuu ajan ilmiön tulkkeja ja tulevan ennustajia, kuten henkisiä suunnannäyttäjiä, profeettoja, filosofeja tai kirjailijoita, minkä jälkeen seuraa ajattelun ja arvostusten muutos. Suuria yleisiä joukkoliikkeitä ovat olleet esimerkiksi suuret maailmanuskonnot, uskonpuhdistukset, valistuksen synnyttämä modernismi, kansallisuusaate, työväenliike, naisliike ja ympäristöliike.^[2]

Erityinen joukkoliike voi kehittyä yleisestä joukkoliikkeestä. Erityisellä joukkoliikkeellä on tunnetut johtajansa ja ohjelmansa, johon liikkeen tavoitteet on kirjattu. Liikkeen jäsenet ovat sitoutuneet ajamaan yhteistä asiaa esimerkiksi jäsenkorttien, valojen vannomisen ja lupausten antamisen kautta. Reformiliikkeet ovat erityisiä joukkoliikkeitä, jotka pyrkivät parantamaan yhteiskuntaa samalla kuitenkin hyväksyen sen pohjimmaiset arvot ja rakenteet. Vallankumoukselliset liikkeet haluavat saada aikaan perinpohjaisen muutoksen ja kieltävät vallitsevan järjestelmän toimintatavat ja päämäärät.^[2]

1. ↑ joukkoliike. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
2. ↑ ^{a b} Helkama, Klaus et al.: Johdatus sosiaalipsykologiaan, s. 319–320. Edita, 2020. ISBN 978-951-37-7798-2