Jouko Paavola (27. heinäkuuta 1909 Oulu – 16. joulukuuta 1972) oli suomalainen teatterinjohtaja ja ohjaaja.
Paavola työskenteli aluksi Ylioppilasteatterissa, jonka piiristä tulivat 1930-luvulla Suomen ensimmäiset modernistiset kansainvälisesti suuntautuneet ohjaajat, Jorma Nortimo, Matti Aro ja Jouko Paavola. Ylioppilasteatterin johtajana Paavola säilytti ohjelmistossa kotimaisten historiallisten draamojen linjan, ja ideoi muun muassa joulunajan satunäytelmät lapsille. Synnyinkaupunkinsa Oulun kaupunginteatterin johtajaksi Paavola siirtyi vuosiksi 1941–1944[1].
Vuonna 1949 Paavola valittiin Glory Leppäsen jälkeen Tampereen Teatterin johtajaksi. Hänen johdollaan teatteri tuotti useita menestysnäytelmiä. Paavola oli hyvä William Shakespearen tuntija, ja hän valitsi teatterin ohjelmistoon tämän suuria klassikkonäytelmiä. Suuren menestyksen saavutti muun muassa Kuinka äkäpussi kesytetään, mutta sitäkin suurempi teatteritapahtuma oli Paavolan ohjaama Kuningas Lear. Paavola onnistui luomaan Learin henkilöhahmon luonteen kuvaukseen syvyyttä saavuttaen kuitenkin samalla taitavasti yleisinhimillisen tragedian vaikutuksen. Kalle Kirjavaisen hieno suoritus kuningas Learinä jäi Tampereen teatterihistoriaan.
Tampereen kauden jälkeen Paavola valittiin Turun kaupunginteatterin johtoon Jorma Nortimon seuraajaksi vuosiksi 1955–1963. Teatterikoulun rehtoriksi Paavola valittiin koulun pitkäaikaisen rehtorin, teatterineuvos Wilho Ilmarin jälkeen viisivuotiskaudelle 1963–1968. Paavolan jälkeen rehtoriksi tuli Kalle Holmberg.
Paavola ohjasi myös televisiolle Shakespearen näytelmän Kesäyön unelma (1962).
Vuonna 1959 Paavolalle myönnettiin Pro Finlandia -mitali ansiokkaasta urasta.
- ↑ Lisätietoa Oulun kaupunginteatterista Oulu: Oulun kaupunginteatteri. Arkistoitu 11.4.2013. Viitattu 15.8.2012.