Jugend

Jugend (saks. Jugend ’nuoruus’) eli art nouveau (ransk. art nouveau ’uusi taide’) on taiteen tyylisuuntaus, joka vallitsi Euroopassa noin vuosina 1890–1910. Jugend oli vastareaktio kertaustyyleille, ja se kehitti toisaalta omaperäisen ja koristeellisen muotokielen, toisaalta yksinkertaisen rationalismin, joka ennakoi funktionalismia. Tyyli juontui 1880-luvun symbolismista, ja sen aiheissa sekä ornamentiikassa yhdistyivät viehkeä romantiikka ja mielikuvituksellinen dynaamisuus. Sille oli tyypillistä eri taiteenalojen välisten rajojen hävittäminen niin että ihmisen koko elinympäristö tuli taiteilijan ulottuville. Erityisesti jugend vaikutti arkkitehtuurissa, muotoilussa, sisustussuunnittelussa ja julistetaiteessa.^[1][2] Jugend on näkyvästi esillä monissa Euroopan kaupungeissa, kuten Budapestin arkkitehtuurissa.

Jugendissa eli art nouveaussa pyrittiin irrottautumaan aikaisemmista tyyleistä, mutta eri maissa sen muotokieleen sekoittui piirteitä kansallisista kulttuureista ja menneistä tyylikausista (esim. Ranskassa rokokoosta ja Skotlannissa kelttiläisestä taiteesta). Lisäksi tyylin vaikuttivat William Morris ja Arts and Crafts -liike, Japanin taide sekä yleisesti ottaen luonto. Jugendin tai art nouveaun tärkein merkitys on siinä, että sen myötä irrottauduttiin viimein kokonaisvaltaisesti antiikin perinteestä. Arkkitehtuurissa se toimi välittäjänä siirryttäessä historismista modernismiin. Taideteollisuudessa art nouveaulla oli puolestaan vaikutusta muun muassa art decon syntyyn.^[3]

Jugendille ominaisia tyylipiirteitä olivat rikas ornamentiikka, dynaaminen liike, aaltoilevat viivat ja sulavat, mutta usein epäsymmetriset linjat. Ornamentiikka koostui lähinnä orgaanisuutta ja kasvua esittävistä muodoista. Kasviaiheistoa ei kuitenkaan esitetty naturalistisen jäljittelevästi, vaan tyylitellen ja abstrahoiden. Taideteollisten esineiden toteutus oli käsityöläismäistä, mutta samalla prosessiin yhdistyi myös kiinnostus uuteen teknologiaan.^[3]

Tyylisuuntaa on kutsuttu eri nimillä eri puolilla Eurooppaa eri aikoina. Anglosaksisissa ja ranskankielisissä maissa se tunnetaan art nouveauna, Italiassa sen nimitys on Stile Liberty, Kataloniassa modernisme ja venäjäksi моде́рн (modern). Itävallassa, Unkarissa, Puolassa ja Tšekissä sitä kutsutaan sesessionismiksi. Britanniassa käytettiin myös nimitystä Decorative Style^[4] ja Skotlannissa lisäksi nimitystä Glasgow Style^[5] sekä Yhdysvalloissa tiffany style.^[3] Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on yleisesti käytössä jugend-sana, koska arkkitehtuuri- ja muotoiluyhteydet suuntautuivat paljolti Saksaan, jossa tyylisuunta sai nimensä müncheniläisen Die Jugend -aikakauslehden mukaan.^[6][1] Nykyisin käytetään toisinaan art nouveauta tai molempia käsitteitä yhdessä.^[7][8][2]

1. ↑ ^{a b} Kämäräinen 1986, s. 100
2. ↑ ^{a b} Rantala 1993, s. 338
3. ↑ ^{a b c} Art nouveau ja jugend Jyväskylän yliopisto, taidehistorian aikajana. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 12.1.2021.
4. ↑ Itkonen 2015, s. 32
5. ↑ Björkman 2019, s. 15
6. ↑ Typically Munich!. Münchenin kaupunginmuseo, 2010. (englanniksi)
7. ↑ Antti Vallius, Art nouveau/jugend (Arkistoitu – Internet Archive), Aikajana, Jyväskylän yliopisto. Viitattu 10.11.2008.
8. ↑ Kansallismuseossa art nouveau -kiertonäyttely, MTV3 - STT 4.3.2005. Viitattu 10.11.2008.