Mitalit | |||
---|---|---|---|
Juri Sedyh vuonna 2012 | |||
Maa: Neuvostoliitto | |||
Miesten yleisurheilu | |||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Montréal 1976 | moukari | |
Kultaa | Moskova 1980 | moukari | |
Hopeaa | Soul 1988 | moukari | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Tokio 1991 | moukari | |
Hopeaa | Helsinki 1983 | moukari | |
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Praha 1978 | moukari | |
Kultaa | Ateena 1982 | moukari | |
Kultaa | Stuttgart 1986 | moukari | |
Universiadit | |||
Hopeaa | Sofia 1977 | moukari | |
Pronssia | Meksiko City 1979 | moukari |
Juri Georgijevitš Sedyh (ven. Юрий Георгиевич Седых, 11. kesäkuuta 1955 Novotšerkassk – 14. syyskuuta 2021[1]) oli moukarinheittäjä, kolminkertainen Euroopan mestari, kaksinkertainen olympiavoittaja, maailmanmestari ja maailmanennätysmies. Kansainvälisellä tasolla Sedyh edusti Neuvostoliittoa.
Sukujuuriltaan Sedyh oli Donin kasakoiden jälkeläinen. Hän, kuten niin moni muukin moukarinheittäjä, ajautui lajin pariin sattumalta. Alun perin hänestä piti tulla uimari. Kuitenkin 12-vuotiaana pelatessaan Nikopolin kaupungissa, jonne hän oli vain vähän aikaa sitten muuttanut, jalkapalloa, lensi pallo läheiselle yleisurheilukentälle. Sedyh meni hakemaan palloa, mutta oli saada moukarin päähänsä. Valmentaja Vladimir Votnikin tultua nuhtelemaan Sedyhiä, oli hän tiedustellut mikä oli tuo esine, jonka alle hän oli jäädä. Saatuaan vastauksen kysymykseensä, heräsi hänessä itsessään halu kokeilla lajia. Vaikka ensimmäisessä heittoyrityksessään hän sotkeutuikin omiin jalkoihinsa, oli hän seuraavana päivänä jo Votnikin koulussa harjoittelemassa.
Sittemmin Sedyh muutti Kiovaan ja vanhan moukarilegendan Anatoli Bondartšukin oppiin. Hän harjoitteli tunnollisesti, mutta opiskeli myös siinä sivussa. Harjoittelu tuotti tulosta, ja 16-vuotiaana vuonna 1971 hän heitti jo tuloksen 57,02. Kehitys jatkui lupaavana ja nopeana – 1972: 62,69, 1973: 69,04 (nuorten maailmanennätys), 1974: 70,49 (nuorten maailmanennätys), ja 1975: 75,00. 1973 Sedyh voitti nuorten EM-kultaa tuloksella 67,32, mikä oli kolme metriä pitempi heitto kuin hopealle sijoittuneella kilpailijalla.
Vuonna 1976 Sedyh heitti 12. toukokuuta Prahassa uuden oman ennätyksensä lukemiin 78,86. 24. kesäkuuta Kiovassa hän voitti ensimmäisen Neuvostoliiton mestaruutensa. Saman vuoden Montrealin olympialaisten moukarikilpailu oli erityisen kovatasoinen, sillä kuusi heittäjää ylitti 74 metriä. Tuolloin 20-vuotias Sedyh heitti toisella heitollaan tuloksen 77,52, mikä riitti kultamitaliin. Myös kaksi muuta mitalia menivät Neuvostoliiton heittäjille, Aleksei Spiridonoville ja Sedyhin oppi-isälle Bondartšukille.
1978 EM-kisoissa Tšekkoslovakian Prahassa suurimmat ennakkosuosikit olivat kaksi aikaisemmin kaudella 80 metriä ylittäneet Saksan liittotasavallan Karl-Hans Riehm ja Neuvostoliiton kirgiisi, tuolloin jo 15 vuoden uran tehnyt Boris Zaitšuk. Sedyh oli maailmanlistalla kolmantena tuloksella 79,76. Kuitenkin Prahassa Sedyh kiskaisi ensimmäisellä heitollaan lukemat 77,28, eikä siihen kukaan kyennyt vastaamaan. Itä-Saksan 19-vuotias tulokas Roland Steuk pääsi viimeisellä heitollaan neljän sentin päähän. Riehm sai lopulta pronssia (77,02) ja Zaitšuk jäi kuudenneksi.
16. toukokuuta 1980 Neuvostoliiton moukarikaartin kevätkilpailuissa Leselidzessä nähtiin mielenkiintoinen näytelmä, kun Sedyh heitti uuden maailmanennätyksen 80,38. Hetkeä myöhemmin 23-vuotias virolainen Jüri Tamm pani paremmaksi ja heitti moukarin lukemiin 80,46. Tämä ei kuitenkaan Sedyhille riittänyt, vaan vielä samassa kilpailussa kahta heittokierrosta myöhemmin hän tempaisi 80,64. Jotakin Neuvostoliiton moukarinheiton tuolloin kovasta tasosta kertoo se, että jo kahdeksan viikkoa myöhemmin Sergei Litvinov rikkoi Sedyhin ennätyksen tuloksella 81,66. Länsi-Saksa boikotoi Moskovan olympialaisia, eikä Riehm ollut mukana. Sedyh laittoi jälleen kerran ensimmäisellä heitollaan muille luun kurkkuun, tällä kertaa uudella ME-tuloksella 81,80. Jälleen kisa myös päättyi Neuvostoliiton kolmoisvoittoon, kun Litvinov otti hopeaa tuloksella 80,64 ja Tamm pronssia heitettyään 78,96.
1982 EM-kisoihin Ateenaan lähti suurimpana ennakkosuosikkina Sergei Litvinov, joka oli saman vuoden kesäkuussa parantanut Sedyhin maailmanennätystä yli kahdella metrillä lukemiin 83,98. Ateenassa Sedyh kuitenkin repäisi ensimmäisellä kierroksella jälleen sellaisen heiton, 81,55 metriä, etteivät muut kyenneet siihen vastaamaan, ja saavutti hän näin jo toisen Euroopan mestaruutensa. Myös kahdeksan muuta miestä tuloslistan kärkipäästä heitti parhaansa ensimmäisellään. Jälleen myös palkintokoroke oli vain Neuvostoliiton heittäjien miehittämä, kun leningradilainen Igor Nikulin sai hopeaa (79,44) ja Litvinov pronssia (78,66).
Myös kautta aikain ensimmäisissä yleisurheilun maailmanmestaruuskisoissa 1983 Helsingissä kaikki odottivat Sedyhiltä šokkiheittoa ensimmäisellä kierroksella. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan heitto jäi alle 80 metriin. Hänen neljännen kierroksen heittonsa 80,94 metriä riitti hopeaan. MM-kultaa voitti aikaisemmissa arvokisoissa hermoillut Litvinov ensimmäisen kierroksen heitollaan 82,68.
1984 kesäolympialaisissa Kalifornian Los Angelesissa Sedyh ei itäblokin maiden boikotin takia päässyt kilpailemaan kolmannesta peräkkäisestä olympiakullastaan.
1986 EM-kisoissa Stuttgartissa Sedyh palasi jälleen voittajaksi. Kilpailussa hän heitti uuden, vielä tänäkin päivänä voimassa olevan maailmanennätyksen 86,74 metriä. Litvinov jäi hopealle tasan metrin päähän. Neuvostoliiton kolmoisvoiton varmisti Igor Nikulin tuloksella 82,20. 1988 Soulin olympiakisoissa hän saavutti hopeaa Litvinovin voittaessa.
1991 MM-kisoissa Tokiossa Sedyh palasi jälleen kultakantaan ja varmisti itselleen sen viimeisen jäljellä olleen kansainvälisen arvokilpailun kultamitalin, jota hänellä ei vielä ollut. Voitto tuli tuloksella 81,70.
Aktiiviaikoinaan Sedyhin mitat olivat 187 senttimetriä ja 112 kiloa. Hän meni naimisiin 1980 Moskovan kisojen 100 metrin juoksun olympiavoittajan Ljudmila Kondratjevan kanssa, mutta liitto päättyi myöhemmin eroon.