Justinianuksen rutto

Bysantin valtakunta vuonna 550, yhdeksän vuotta pandemian alun jälkeen

Justinianuksen rutto oli paiseruton aiheuttama pandemia, joka riehui erityisesti Bysantin valtakunnassa vuodesta 542 alkaen aina 700-luvulle asti. Pohjoisimmillaan tauti levisi eteläiseen Saksaan ja mahdollisesti Britteinsaarille. Tauti on saanut nimensä Bysantin keisari Justinianus I:stä, joka hallitsi valtakuntaa pandemian aikaan. Justinianuksen rutolla viitataankin joskus suppeammin vain pääkaupunki Konstantinopolia vuonna 542 koetelleeseen ensimmäiseen epidemiaan, joka surmasi suuren osan kaupungin asukkaista. Rutto vaikutti merkittävästi Bysantin historiaan, ja se surmasi mahdollisesti jopa puolet valtakunnan väestöstä, arviolta 25–50 miljoonaa ihmistä.

Pandemian aiheutti Yersinia pestis -bakteeri, jota ruttokirput ja rotat levittivät ihmiseen.[1][2]

  1. Plague DNA found in ancient teeth shows medieval black death 1500 year pandemic caused by same disease National Post. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  2. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä nytimes ei löytynyt

From Wikipedia, the free encyclopedia · View on Wikipedia

Developed by razib.in